S.I.A.I. (Savoia) S.9

Tässä artikkelissa tutkimme S.I.A.I. (Savoia) S.9:n kiehtovaa maailmaa tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Historiallisesta alkuperästään tämän päivän merkitykseen S.I.A.I. (Savoia) S.9 on ollut ratkaisevassa roolissa useilla aloilla, ja sillä on ollut merkittävä rooli kulttuurissa, politiikassa, tieteessä ja monessa muussa. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla paljastamme vivahteet ja monimutkaisuudet, jotka tekevät S.I.A.I. (Savoia) S.9:stä aiheen, joka kiinnostaa niin tutkijoita, asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle S.I.A.I. (Savoia) S.9:stä, joka jättää varmasti pysyvän vaikutuksen lukijoiden mieliin ja sydämiin.

S.I.A.I. (Savoia) S.9

S.I.A.I. (Savoia) S.9 oli italialainen lentovene, jonka valmistus alkoi vuonna 1918. Sen valmistaja oli Società Idrovolanti Alta Italia (S.I.A.I.). S.9:n on väitetty perustuvan ranskalaiseen FBA-lentoveneeseen.[1]

Käyttö Suomessa

Suomen ilmavoimilla oli yksi S.9 -lentovene, jonka Italia lahjoitti Suomelle syyskuussa 1919. Se tuhoutui majuri Väinö Mikkolan ohjaamana Santahaminassa toukokuussa 1920, kun kone osui vedenpintaan liian suurella vajoamisnopeudella.[1] Italiasta yritettiin syyskuussa 1920 tuoda ilmavoimille kaksi suomalaisen tupakkatehtailija A. K. Christidesin rahoittamaa konetta lisää. Koneet kuitenkin tuhoutuivat siirtolennon alussa, todennäköisesti potkurien hajoamisen takia. Surmansa saaneita lentäjiä kutsutaan alppilentäjiksi.[2]

Tekniset tiedot

  • Tyyppi: Kaksipaikkainen ja -tasoinen lentovene
  • Moottori: Fiat A-12 bis, teho 220 kW (300 hv)
  • Kärkiväli: 13,2 m
  • Pituus: 10 m
  • Korkeus: 3,9 m
  • Siipipinta-ala: 48,1 m²
  • Lentopaino: 1 740 kg
  • Suurin nopeus: 140 km/h
  • Lentoaika: 4 h.

[3]

Lähteet

  • Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin - 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4
  • Keskinen, Kalevi; Partonen,Kyösti; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat I 1918–1927. Tietoteos, 2005. ISBN 952-99432-2-9

Viitteet

  1. a b Heinonen 1992 s. 51
  2. Keskinen et al. 2005 s. 54–55
  3. Heinonen 1992 s. 52