Saalilainen laki

Saalilainen laki-teema on jotain, joka on vanginnut monien ihmisten huomion ajan mittaan. Saalilainen laki on ollut jatkuvan keskustelun aiheena joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, historiassa tai ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Saalilainen laki:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta ihmisten elämään tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa.

Frankkien kuningas Klodvig sanelee kirjurille saalilaisen lain.

Saalilainen laki (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos.[1] Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma.

Useissa käsikirjoituksissa on latinankielisen tekstin sekaan pantu muinaisfrankkilaisia sanoja (malbergiset glossat). Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan ja Espanjan kruununperimyksessä.[2]

Lakikokoelman sai aikaan todennäköisesti kuningas Klodovig. Latinankielisen tekstin joukossa on monissa käsikirjoituksissa frankkien kielen sanoja[3].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Encyclopædia Britannica: Salic Law Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 18.1.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Saalilainen laki, Tietosanakirja. Osa 8, palsta 462. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916
  3. ↑ The Dutch Language (The Middle Ages and Renaissance) Livius.org. Viitattu 31.5.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla