Saban kuningatar
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Saban kuningatar, käsite, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Saban kuningatar on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja erilaisia tulkintoja. Ajan myötä Saban kuningatar:stä on tullut kiinnostava aihe sekä akateemisessa maailmassa että päivittäisessä keskustelussa, ja sen vaikutus on levinnyt useille alueille, ja siitä on tullut perustavanlaatuinen vertailukohta ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Tässä katsauksessa tarkastellaan erilaisia näkökulmia Saban kuningatar:een, jotta saadaan laaja ja rikastuttava näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksesta nyky-yhteiskunnassa.
Saban kuningatar on Raamatussa kuvattu Saban kuningaskunnan hallitsija, joka vieraili Israelin kuningas Salomon luona. Hänen nimeään ei mainita.[1]
Legendat
Raamattu mainitsee Saban kuningattaren Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa ja Toisessa aikakirjassa (1. Kun. 10:1–13, 2. Aik. 9:1–12). Hänestä kerrotaan myös Koraanissa (suura 27:22–44) ja Etiopian kristittyjen Kuninkaiden kunniassa, Kebra Negastissa.[2]
Raamatun mukaan Saban kuningatar oli kuullut Israelin kuningas Salomon maineesta ja saapui suuren seurueen kanssa testaamaan tätä arvoituksillaan. Kun Salomo vastasi kaikkiin kuningattaren kysymyksiin oikein, kuningatar lahjoitti Salomolle 120 talenttia kultaa sekä suuren määrän hajusteita ja jalokiviä.[1]
Perimätiedon mukaan Saban kuningattaren toinen jalka oli epämuodostunut, ja taiteessa se kuvattiin karvaisena kampurajalkana, hevosen kaviona tai hanhenjalkana. Juutalaisen legendan mukaan kuningas Salomo rakastui kuningattareen vaikka olikin nähnyt jalan kun kuningatar saapui Salomon temppeliin lasisen lattian yli. Legendan mukaan Salomon ja Saban kuningattaren rakkaussuhteesta syntyi Babylonian hallitsija Nebukadnessar.[1]
Kristillisissä legendoissa Saban kuningattaren kerrotaan saaneen Kristuksesta profeetallisen näyn Kidron-joella. Islamissa Saban kuningatar kuvataan Allahin palvojaksi.[1] Etiopian Kuninkaiden kunniassa kuvattu kuningatar Makeda on mahdollisesti Saban kuningatar. Hänet liitetään Etiopian ensimmäisen kuningaskunnan syntyvaiheisiin, kun hänen pojastaan Menelikistä tulee Etiopian salomonilaisen hallitsijahuoneen perustaja. Etiopialaisen historiantulkinnan mukaan kuningatar olisi hallinnut Aksumissa.[2]
Myöhemmässä taiteessa Saban kuningatar on samastettu Jobin kirjassa mainittuun Lilit-kuningattareen.[1]
Saban kuningatar muuntui aikojen saatossa salaperäiseksi legendaksi, naiseksi jonka tenhoon ja viehätysvoimaan moni mies lankesi. Hänet on kuvattu taiteessa, elokuvissa ja runoudessa eksoottisen kauniiksi viettelijättäreksi.[1]
Historiallisuus
Tutkijoiden mukaan Saban kuningatar saattoi olla todellinen henkilö, Jemenissä sijainneen Saban kuningaskunnan hallitsija tai ehkä jonkin paimentolaiskansan kuningatar. Saba tunnettiin aikoinaan suitsukkeiden ja kullan maana, joita kuningatar Salomolle toi. Suitsukkeita tosin tuotettiin tuohon aikaan vain Kaakkois-Afrikassa ja Lounais-Arabiassa. Saban kuningaskunnan on arveltu kuitenkin syntyneen vasta Salomon aikaa seuranneella vuosisadalla. Joidenkin tutkijoiden mukaan kuningatar saattoikin olla Saban kuningaskunnan edeltäjän Ma’inin kuningaskunnan hallitsija, mikä selittäisi myös kuningattaren kantamat lahjat, sillä Ma’in ulottui myös Lounais-Arabiaan.[1]
Saban kuningattaresta ei ole toistaiseksi löydetty todisteita tai mainintoja Jemenissä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa.[2]
Etiopiasta löydettiin vuonna 2012 kultakaivos, jonka uskotaan olleen Saban kuningattaren aikainen, mikä vahvistaisi Raamatun kertomuksen Saban kuningattaren vauraudesta.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Kulttuurien kiehtova historia: myytit ja suuret arvoitukset, s. 10–13. WSOY, 2003 (saksankielinen alkuteos 2002). ISBN 951-35-6657-9
- ↑ a b c Kinnarinen, T.: Saban kuningatar Tarusta tulee totta? 31.03.2005. Tiede.
- ↑ Saban kuningattaren kultakaivos löytyi Historia. Viitattu 24.10.2015.
Aiheesta muualla
