Saint-Germain-l’Auxerrois

Nykymaailmassa Saint-Germain-l’Auxerrois on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Moderniin yhteiskuntaan tunkeutumisestaan ​​lähtien Saint-Germain-l’Auxerrois on synnyttänyt intohimoista keskustelua, inspiroinut syvällistä tutkimusta ja vanginnut kaiken ikäisten ihmisten mielikuvituksen. Kun jatkamme Saint-Germain-l’Auxerrois:n eri puolien tutkimista, on ilmeistä, että sen vaikutus ulottuu monille elämämme alueille populaarikulttuurista maailmanpolitiikkaan. Tässä artikkelissa perehdymme Saint-Germain-l’Auxerrois:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.

Saint-Germain-l’Auxerrois’n kirkon julkisivu ja kellotorni.

Saint-Germain-l’Auxerrois on kirkko Pariisin keskustassa 1. arrondissementin alueella, Place du Louvre -aukion itälaidalla, vastapäätä Louvrea.

Nykyistä kirkkoa rakennettiin yli 300 vuotta 1200-luvulta alkaen. Se on omistettu Germanus Auxerrelaiselle, jonka Pariisin kaupungin suojeluspyhimys Geneviève legendan mukaan nuoruudessaan kohtasi. Kirkon valmistuttua sitä käytettiin Ranskan hovin kirkkona. Arkkitehtonisesti merkittävin osa rakennuksesta on vuosina 1435–1439 erilliseksi rakennettu kolmiportaalinen eteissali. Saint-Germain-l’Auxerrois’n kellonsoitto oli aloitusmerkkinä vuoden 1572 pärttylinyön verilöylylle. Käyttö hovikirkkona päättyi vuonna 1682 kuningas Ludvig XIV:n vetäydyttyä pysyvästi Versaillesin palatsiin. Tämän jälkeen kirkkoon haudattiin monia Louvressa työskennelleitä taiteilijoita, muun muassa arkkitehdit Louis Le Vau ja Robert de Cotte, taidemaalarit François Boucher ja Jean-Baptiste Chardin sekä kuvanveistäjä Antoine Coysevox.[1]

Lähteet

  1. ↑ Martina Padberg: Taide & Arkkitehtuuri: Pariisi (suom. Tapani Kilpeläinen), s. 64. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2007

Aiheesta muualla