Sakramenttikaappi

Nykymaailmassa Sakramenttikaappi on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​tai vaikutuksestaan ​​kulttuurisfääriin, Sakramenttikaappi on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja keskusteluja. Vuosien varrella sitä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, mikä on johtanut moninaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin aiheesta. Koska Sakramenttikaappi on läsnä monien ihmisten jokapäiväisessä elämässä, se on osoittautunut avaintekijäksi elämämme maailman muokkaamisessa. Tässä artikkelissa tutkimme täysin Sakramenttikaappi:n vaikutusta ja merkitystä sekä sitä, miten se on muokannut maailmankuvaamme.

Gdańskin Mariankirkon goottilainen sakramenttikaappi.

Sakramenttikaappi eli monstranssikaappi eli hostiarum eli tabernaakkeli on katolisissa kirkoissa kaappi, jossa säilytetään siunattua ehtoollisleipää eli hostiaa.[1][2] Ehtoollisleipä säilytetään usein monstranssissa (lat. monstrare, näyttää) erityisessä säilytysastiassa, ciboriumissa.[3][4]

Hostiaa kuljetettiin Kristuksen Pyhän Ruumiin juhlan yhteydessä, ja kuljetusta varten oli astia, monstranssi. Pohjoismaissa keskiajalta säilyneet monstranssikaapit olivat harvinaisia, mutta niitä on ollut kaikissa kirkoissa[5]. Vain yksi tällainen kaappi on säilynyt Suomessa Naantalin kirkossa.[2]

Ruotsin kirkossa on monissa kirkoissa otettu vanha, keskiaikainen sakramenttikaappi uudelleen käyttöön, tai sellainen on hankittu uudempiin kirkkoihin.[6]

Lähteet

  1. ↑ Broby-Johansen, R.: ”Sakramenttikaappi”, Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 211. Helsinki: Tammi, 1977.
  2. ↑ a b Sakramenttikaappi Naantalin seurakunta. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 3.10.2010.
  3. ↑ Broby-Johansen, R.: ”Monstranssi”, Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 206. Helsinki: Tammi, 1977.
  4. ↑ G. Thomas Rayan Liturgy Training Publications, Archidicese of Chicago: The Sacristy Manual, s. 116. Liturgy Training Publications, Archidicese of Chicago, 1993. ISBN 0-929650-92-1 (englanniksi)
  5. ↑ Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla, s. 128. Otava, 2003. ISBN 951-1-15126-6
  6. ↑ Sven-Erik Brodd & Gunnar Weman: Liturgi i Svenska kyrkan I ord och bild från då och nu, s. 202, 203. Artos & Norma Bokförlag, 2020. ISBN 978-91-7777-101-2 (ruotsiksi)

Kirjallisuutta