Saksagliptiini

Nykymaailmassa Saksagliptiini:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Saksagliptiini:n merkitys piilee sen vaikutuksessa yhteiskunnan eri osa-alueisiin taloudesta kulttuuriin, politiikkaan ja ympäristöön. Saksagliptiini on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on ollut jopa tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään sitä kokonaisuudessaan. Tässä artikkelissa tutkimme Saksagliptiini:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Saksagliptiini:n asettamiin haasteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä maailmanlaajuisesti merkittävästä aiheesta.

Saksagliptiini
Saksagliptiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(1S,3S,5S)-2--2-atsabisykloheksaani-3-karbonitriili
Tunnisteet
CAS-numero 361442-04-8
ATC-koodi A10BH03
PubChem CID 11243969
DrugBank DB06335
Kemialliset tiedot
Kaava C18H25N3O2 
Moolimassa 315,41
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ≥75 %[1]
Proteiinisitoutuminen vähäistä[1]
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 2,5 tuntia[1]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Saksagliptiini (C18H25N3O2) on pyrrolidiinijohdannaisiin orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä aikuistyypin diabeteksen hoitoon.

Ominaisuudet ja käyttö

Saksagliptiinin vaikutukset perustuvat siihen, että se estää dipeptidyylipeptidaasi-4-entsyymin toimintaa. Tämän seurauksena entsyymi ei kykene enää inaktivoimaan inkretiinihormoneja ja insuliinin eritys munuaisten β-soluista lisääntyy. Yhdiste annostellaan tablettina. Lääkeainetta käytetään aikuistyypin diabeteksen hoitoon ja sitä käyttää voidaan yhdessä insuliinin, metformiinin, sulfonyyliureoiden ja dapagliflotsiinin kanssa.[1][2][3]

Haittavaikutukset

Saksagliptiini voi aiheuttaa huonovointisuutta ja ripulia ja herkkyys sukupuolielinten sieni-infektioihin ja virtsatietulehduksiin voi kasvaa. Yhdessä muiden diabeteslääkkeiden kanssa yhdiste voi aiheuttaa verensokeritason laskemista liian alhaiseksi eli hypoglykemiaa.[1] Saksagliptiini pidentää sydämen QT-aikaa ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa[4].

Valmistus

Saksagliptiinin synteesin lähtöaineet ovat suojattu 3-hydroksiadamantyyliglysiini ja metanoprolinamidi, jotka reagoivat kondensaatiolla. Seuraavassa vaiheessa amidiryhmästä tehdään nitriili trifluorietikkahappoanhydridin avulla ja viimeinen vaihe on suojauksen poisto happamissa olosuhteissa.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Lily P. H. Yang: Saxagliptin. Drugs, 2012, 72. vsk, s. 229–248. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.6.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Kurt Ritter: Antidiabetic Drugs (A10), Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2018.
  3. ↑ Samuel Chackalamannil, David Rotella, Simon Ward: Comprehensive Medicinal Chemistry III, s. 527. Elsevier, 2017. ISBN 9780128032008 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.6.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Chintan N. Koyania, Ewald Kolesnik, Gerald Wölkart, Niroj Shrestha, Susanne Scheruebel, Christopher Trummer, Klaus Zorn-Pauly, Astrid Hammer, Petra Lang, Helga Reicher, Heinrich Maechler, Klaus Groschner, Bernd Mayer, Peter P. Rainer, Harald Sourijg, Wolfgang Sattler, Ernst Malle, Brigitte Pelzmann & Dirk von Lewinski: Dipeptidyl peptidase-4 independent cardiac dysfunction links saxagliptin to heart failure. Biochemical Pharmacology, 2017, 145. vsk, s. 64-80. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.6.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Scott A. Savage, Gregory S. Jones, Sergei Kolotuchin, Shelly Ann Ramrattan, Truc Vu & Robert E. Waltermire: Preparation of Saxagliptin, a Novel DPP-IV Inhibitor. Organic Process Research & Development, 2009, 13. vsk, nro 6, s. 1169–1176. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.6.2022. (englanniksi)