Tässä artikkelissa tutkimme Saksan III armeijakunta:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka vaikuttaa useisiin opintoalueisiin ja joka on herättänyt laajaa kiinnostusta akateemisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa yleensä. Saksan III armeijakunta edustaa ratkaisevaa kohtaa eri ilmiöiden toiminnan ymmärtämisessä historiallisesta, tieteellisestä, sosiaalisesta tai kulttuurisesta näkökulmasta. Tarkastelemme yksityiskohtaisen analyysin avulla Saksan III armeijakunta:n kutakin olennaista näkökohtaa ja tutkimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän haasteen ratkaisemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava, kriittinen ja pohdiskeleva näkemys Saksan III armeijakunta:stä, jotta voidaan tarjota tietoa ja luoda tietoista keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.
III armeijakunta | |
---|---|
![]() III panssariarmeijakunnan tunnus |
|
Toiminnassa | lokakuu 1934 - 1945 |
Valtio |
![]() |
Puolustushaarat |
![]() |
Koko | useita divisioonia |
Sodat ja taistelut | Toinen maailmansota |
III armeijakunta oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa.
Befelshaber Wehrkreis III perustettiin alue-esikunnaksi 1. lokakuuta 1934 Berliinissä sijainneen Reichswehrin 3. jalkaväkidivisioonan esikunnan yhteyteen. Esikunta nimettiin 1935 III armeijakunnan esikunnaksi (saks. Generalkommando III. Armeekorps).
Armeijakunnan esikunta vastaanotti liikekannellpanokäskyn 26. elokuuta 1939.
21. maaliskuuta 1941 armeijakunta nimettiin III motorisoiduksi armeijakunnaksi. Se tunnettiin helmikuusta huhtikuuhun 1942 sekä saman vuoden kesäkuun alusta alkaen nimellä Ryhmä von Mackensen (saks. Gruppe von Mackensen). Yhtymä nimettiin 21. kesäkuuta III panssariarmeijakunnaksi. Marraskuusta 1944 tammikuuhun 1945 armeijakunta tunnettiin myös nimellä ryhmä Breith.
Armeijakunnan komentajina toimivat[1]: