Saksan kansalliskirjasto

Nykymaailmassa Saksan kansalliskirjasto on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Teknologian kehityksestä ajankohtaisiin asioihin Saksan kansalliskirjasto on onnistunut ylittämään esteet ja synnyttämään intohimoista keskustelua eri aloilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, akateeminen tai ammatillinen taso, Saksan kansalliskirjasto:stä on tullut tärkeä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tästä syystä on tärkeää analysoida perusteellisesti Saksan kansalliskirjasto:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa perehdymme Saksan kansalliskirjasto:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Saksan kansalliskirjasto
Deutsche Nationalbibliothek
DNB
Logo
Logo
Saksan kansalliskirjaston Leipzigin päätoimipisteen julkisivua.
Saksan kansalliskirjaston Leipzigin päätoimipisteen julkisivua.
Sijainti Adickesallee 1, 60322 Frankfurt am Main ja Deutscher Platz 1, 04103 Leipzig, Saksa
Koordinaatit 50.1310°N, 8.6833°E
Tyyppi kansalliskirjasto
Perustettu 1912 (Deutsche Bücherei)
Kokoelman koko 36,1 milj. nimikettä
Hyllykilometrejä 386,6 km
Vapaakappaleoikeus 1913-
Budjetti 54,866 milj. EUR
Johtaja Dr. Elisabeth Niggemann
Työntekijöitä 611
Kotisivut
Kansalliskirjaston Leipzigin toimipiste.

Saksan kansalliskirjasto (saks. Deutsche Nationalbibliothek tai DNB) on Saksan liittotasavallan kansalliskirjasto, joka toimii maan keskeisenä arkistointikirjastona ja kansallisena kirjastokeskuksena. Kansalliskirjaston toimitilat sijaitsevat Frankfurt am Mainissa ja Leipzigissa. Se perustettiin vuonna 1912.[1]Kansalliskirjastoa johtaa tohtori Elisabeth Niggemann.[2][3]

Kirjaston tehtävänä on kerätä, pysyvästi arkistoida, kokonaisvaltaisesti dokumentoida, tallentaa ja luetteloida kaikki saksalaiset ja saksankieliset julkaisut vuodesta 1913 alkaen. Tämän lisäksi sinne kerätään ulkomaiset julkaisut Saksasta, saksalaisten julkaisujen käännökset sekä saksalaisten emigranttien julkaisut Natsi-Saksan ajalta (1933-1945).[1][4]

Kirjaston velvollisuudet on jaettu Leipzigin ja Frankfurtin toimipisteiden kesken, kummankin keskuksen keskittyessä omiin erikoisaloihinsa. Kolmas toimipiste, Deutsches Musikarchiv Berlin (Saksan musiikkiarkisto Berliinissä), perustettiin vuonna 1970. Se keskittyy arkistoimaan musiikkiin liittyvää materiaalia (niin painotuotteita kuin levytyksiäkin).[1]

  • Saksan kansalliskirjaston Frankfurt am Mainin toimipisteen rakennuksia (rak. 1997).
    Saksan kansalliskirjaston Frankfurt am Mainin toimipisteen rakennuksia (rak. 1997).
  • Sisänäkymää kansalliskirjaston lukusalista Frankfurtin toimipisteessä.
    Sisänäkymää kansalliskirjaston lukusalista Frankfurtin toimipisteessä.
  • Leipzigin toimipisteen laajennusosaa (2011).
    Leipzigin toimipisteen laajennusosaa (2011).
  • Leipzigin toimipisteen laajennusosaa.
    Leipzigin toimipisteen laajennusosaa.
  • Sisänäkymä Saksan musiikkiarkiston tiloista Berliinissä.
    Sisänäkymä Saksan musiikkiarkiston tiloista Berliinissä.
  • Saksan kansalliskirjaston pääjohtaja Dr. Elisabeth Niggemann.
    Saksan kansalliskirjaston pääjohtaja Dr. Elisabeth Niggemann.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Portrait of the German National Library Deutsche Nationalbibliothek, dnb.de. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Liisa Savolainen: Arkistoitu kopio (2017 osoitteisto pdf-dokumenttina) Updated 23.10.2017. Conference of Directors of National Libraries, cdnl.info. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Organisation Deutsche Nationalbibliothek, dnb.de. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Arkistoitu kopio IFLA, ifla-world-report.org. Arkistoitu 20.6.2018. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla