Saksan piirikunnat

Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Saksan piirikunnat:een, aiheeseen, joka on kiinnittänyt ihmisten ja eri alojen asiantuntijoiden huomion. Saksan piirikunnat on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään historiallisesta alkuperästään nykypäivän merkitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Saksan piirikunnat:n monia puolia, tutkimme sen merkitystä, vaikutusta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi perehdymme Saksan piirikunnat:n ympärille syntyneisiin erilaisiin näkökulmiin ja näkemyksiin, jotka tarjoavat lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Saksan piirikunnat ja piirikunnattomat kaupungit osavaltioittain.

Piirikunnat (saks. Landkreis tai Kreis) muodostavat Saksassa julkishallinnon yksikön osavaltio- ja kuntatason välillä.

Piirikunnat koostuvat kunnista ja kaupungeista, joiden lukumäärä voi vaihdella kuuden ja 235:n välillä. Suuremmat kaupungit, yleensä noin 100 000 asukkaasta alkaen, eivät kuulu piirikuntaan, vaan ovat niin sanottuja "piirittömiä kaupunkeja" (kreisfreie Stadt). Oman lukunsa muodostavat kaksi "erikoiskuntayhtymää" (Kommunalverband besonderer Art), jotka muodostuvat Hannoverin ja Saarbrückenin kaupungeista ympäryskuntineen.

Kaikki Saksan osavaltiot Berliinin, Hampurin ja Bremenin kaupunkiosavaltioita lukuun ottamatta on jaettu piirikuntiin, joita on yhteensä 295. Nordrhein-Westfalenin ja Schleswig-Holsteinin osavaltioissa piirikunnista käytetään nimitystä Kreis, muualla Landkreis. Vastaavasti Baden-Württembergin osavaltiossa käytetään piirittömistä kaupungeista nimitystä Stadtkreis.

Piirikunnan hallinnosta vastaa piirikokous (Kreistag), joka valitaan viiden vuoden (Baijerissa kuuden vuoden) välein vaaleilla. Piirikuntaa johtaa piirineuvos (Landrat)

Katso myös