Saksanturilas

Nykymaailmassa Saksanturilas:stä on tullut yhä tärkeämpi. Saksanturilas:stä on tullut laajan joukon yleisöjä kiinnostava aihe joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme aiheeseen Saksanturilas liittyviä aiheita, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Alkuperäistään nykypäivään Saksanturilas on ollut keskustelun, kiistan ja kiehtovuuden kohteena, ja seuraavilla riveillä pyrimme valaisemaan tätä nykymaailmassa niin tärkeätä aihetta.

Saksanturilas
Lajin naaras
Lajin naaras
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Turilasmaiset Scarabaeoidea
Heimo: Lehtisarviset Scarabaeidae
Alaheimo: Melolonthinae
Tribus: Melolonthini
Suku: Melolontha
Laji: melolontha
Kaksiosainen nimi

Melolontha melolontha
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Saksanturilas Wikispeciesissä
  Saksanturilas Commonsissa

Saksanturilas (Melolontha melolontha) on lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluva kovakuoriaislaji.

Tuntomerkit

Naarailla on koiraisiin verrattuna lyhyemmät liuskat tuntosarvissa.[1]

Levinneisyys

Saksanturilaat elävät lehtimetsissä.[2] Lajia ei tavata luonnonvaraisena Suomessa. Kuitenkin joitakin saksanturilasyksilöitä on kulkeutunut Suomeen tuontitavaroiden mukana.[1] 1900-luvun alussa laji oli Ruotsissa hyvin yleinen ja niitä tapettiin silloin paljon, koska siitä sai vastineeksi rahaa.[2]

Elintavat

Turilaat syövät lehtiä.[2] Toukat syövät monien eri kasvien juuria, ja niitä pidetään viljelykasvien tuholaisina.[1] Toukat elävät yleensä maassa neljä vuotta ennen koteloitumistaan.[2]

Lähteet

  1. a b c Michael Chinery: Euroopan hyönteisopas, s. 264–265. (Ruskoturilas) Helsinki: Otava, 4. painos vuodelta 2009 (alkuperäisteos vuodelta 1986). ISBN 951-1-14875-3
  2. a b c d Åke Sandhall: Ötökät. Tammi 1997. s. 118.

Aiheesta muualla