Salomon Hannelius

Tervetuloa tähän artikkeliin, joka käsittelee Salomon Hannelius:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Seuraavissa kappaleissa tutkimme Salomon Hannelius:n eri puolia sen historiasta sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten mielipiteitä Salomon Hannelius:stä. Tämä artikkeli on epäilemättä tilaisuus syventyä aiheeseen, joka koskee meitä kaikkia ja joka kutsuu meitä pohtimaan tärkeitä asioita jokapäiväisessä elämässämme.

Tämä artikkeli kertoo rovastista. Hänen vuoteen 1785 asti samannimisestä pojasta kertoo artikkeli Salomon Hanelles.
Salomon Hannelius
Henkilötiedot
Syntynyt12. maaliskuuta 1722
Ilmajoki
Kuollut21. marraskuuta 1796 (74 vuotta)
Ilmajoki
Kansalaisuus ruotsalainen
Vanhemmat Anders Pettersson
Margareta Karlsdotter
Puoliso Magdalena Peldan
Lapset Gabriel Hannelius (s. 1752)
Salomon Hannelius (s. 1771)
Ura
Uskontokunta luterilaisuus
Kirkollinen arvonimi Rovasti (1777)

Salomon Hannelius (alk. Hannuksela, 12. maaliskuuta 1722 Ilmajoki – 21. marraskuuta 1796 Ilmajoki[1]) oli suomalainen rovasti ja Turun akatemian fysiikan dosentti.[1]

Hannelius kävi Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1741. Hannelius valmistui filosofian maisteriksi 1745 Turun akatemiasta ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1747.[1] Hannelius oli Turun akatemian fysiikan dosenttina 1746. Hän oli Ilmajoella kirkkoherran apulaisena vuodesta 1747, vt. kirkkoherrana 1750–1754 ja kirkkoherrana vuodesta 1755. Hannelius sai rovastin ja kuninkaallisen hovisaarnaajan arvon 1777. Hän toimi saarnaajana pappeinkokouksessa Kokkolassa 1784.[1]

Hanneliuksen vanhemmat olivat Hannukselan talon vävy ja talollinen Ilmajoella, lautamies Anders Pettersson (k. 1748) ja Margareta Karlsdotter. Hannelius oli naimisissa vuodesta 1750 Ilmajoen kirkkoherran Gabriel Peldanin (1690–1750) tyttären Magdalena Peldanin (k. 1793) kanssa. Heidän lapsiaan olivat kihlakunnantuomari Gabriel Hannelius, vuodesta 1785 Hanelles (1752–1803) ja Ilmajoella maanviljelijänä toiminut filosofian kandidaatti Salomon Hannelius, vuodesta 1785 Hanelles (1771–1843) joka oli perustamassa 1803 Ilmajoen maamiesseuraa.[1]

Teoksia

  • Christillisen meidän autuudemma opin perustuxet lyhykäisisä kysymyxisä ja wastauxisa, nijn kuin ne, erinomattain rippi lapsille, sitte kuin he catechismuxensa opin auttawasti ulkoa ja sisäldä lukia taitawat, ensimmäisen walmistuxen alla Herran korkiast kallille ehtolliselle, lukkareilda ensin, ja sen jälken pappiudelta, taitaan edespidettää ja pandaa. Jotka yhteenkoottuina on ulosandanut S.H.. Wasasa, prändätty Georg Wilhelm Londicerildä. Kuningall. privil. kirjanpräntäjäldä, 1780 (Teos Dorian Kansalliskirjastossa)
  • En synodal-predikan om Guds härliga låf, i anledning af Psalm. 57:8. Under preste-mötet i Österbottn d. 18 febr. 1784. Då XV artikelen af augsburgiska bekännelsen om ceremonierne afhandlades och war under ventilation, hållen uti Gamla Carleby stads kyrka, samt nu på fleres yttrade önskan och åstundan til trycket utgifwen, i samma korthet, som den då åhörarena blef förestäld, af Salomon Hannelius. Kongl. hof-predikant och probst i Ilmol. Wasa, tryckt af Georg Wilhelm Londicer, 1786
  • Salomon Hanneliuksen pitämiä muistopuheita ; toimittanut Tapio Piirto. 2. korj. painos, Juuret-toimikunnan wanhojen weroluetteloiden selvitystyöryhmä, Koskenkorva 2004

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Kotivuori, Yrjö: Salomon Hannelius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 3.4.2016.

Aiheesta muualla