Samuli Alonen

Nykymaailmassa Samuli Alonen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Puhummepa sitten Samuli Alonen:stä historiallisena hahmona, abstraktina käsitteenä tai ajankohtaisena aiheena, sen relevanssi ja vaikutukset ylittävät esteet ja rajat ja vaikuttavat eri ikäisiin, kulttuureihin ja ammatteihin kuuluviin ihmisiin. Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan ja analysoimaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Samuli Alonen:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Samuli Alonen (s. 1977) on suomalainen kuvanveistäjä.[1] Hän opiskeli muotoilijaksi Kuopion muotoiluakatemiassa.[2] Vuonna 2000 valmistumisensa jälkeen Alonen rakensi Pykälistön vahtitupa-alueelle Jyväskylään oman ateljeensa. Taiteen luomista tukeakseen hän hankki vanhoja junavaunuja ja kunnosti niistä vaunugallerian pihapiirissä oleville raiteille.[3][4]

Alonen voitti vuonna 2012 Billnäs Young Artists -nykytaidekilpailun, ja vuonna 2013 hän sai S-taidepalkinnon.[5][6] Vuonna 2018 Alonen sai von Wright -innovaatiokilpailussa kunniamaininnan.[7]

Koulutus

  • Kuopion muotoiluakatemia, 1997–2000
  • Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, 1994–1996[8]

Luottamustoimet ja jäsenyydet

  • Suomen Kuvanveistäjäliitto
  • Ornamo / Taidejaosto
  • Jyväskylän taiteilijaseura
  • Materia ry
  • Taiteilijat O
  • Keski-Suomen käsi - ja pienteollisuusyhdistys (puheenjohtaja vuodesta 2017)[8]

Apurahat ja palkinnot

  • Von Wright -kilpailun valtakunnallinen innovaatiopalkinto luovuudesta vuonna 2018[7]
  • S-taidekilpailun finaalissa vuonna 2017 teoksella ”Yöperhonen”
  • Taiteen Edistämiskeskus, kohdeapuraha vuonna 2014
  • S-taidepalkinto teoksella ”Citybird” vuonna 2013[6]
  • Billnäs Young Artists -nykytaidekilpailun voitto vuonna 2012
  • Vuoden Koskettavin veistos näyttelyn yleisöäänestyksen voitto ”Citybird”- veistoksille vuonna 2011
  • Jyväskylän taiteilijaseura, Kiitos kuvataiteelta-palkinto vuonna 2008[8]

Julkiset veistokset

  • Koskikara, 2002, Konnevesi, Siikakoski
  • Cityhirvi, 2008, Jyväskylä
  • Toritimantti, 2013, Viitasaari
  • Cityhirvet, 20xx (joskus 2008 ja 2014 välillä), Äänekoski kaupunki, Hirvaskangas[9]
  • Cityhirvi, 2014, Seinäjoen kaupunki[8][10]
  • Kotipesä, 2019, Tampere
  • Cityhirvi, 2020, Tampere
  • Vetonaula, 2022, Tuusula[11]
  • Kotkan kaupunki Fuksinpuisto ” Siivillä”


Kuvia julkisista teoksista

Teoksia yksityisten ja yritysten kokoelmissa

  • Jyväskylän kaupunki
  • Kiina, Shanghain kaupunki
  • Metalliliitto
  • Outokumpu Oyj
  • SAK
  • Senaatti-kiinteistöt
  • SOK
  • Suomen Kivimuseo
  • Suomen Käsityön Museo
  • Vapo Oyj
  • YIT Oyj
  • Skanska
  • Faba[8]

Lähteet

  1. Samuli Alonen Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 21.4.2022.
  2. Aarnio, Saila: Uhmaaja ja diplomaatti Lehteri. 2.11.2017. Viitattu 23.4.2022.
  3. Samuli Alonen – Design Alonen designalonen.fi. Viitattu 21.4.2022.
  4. Samuli Alonen on toisen polven kuvanveistäjä: "Olen onnellisimmillani, kun työnnän käteni kuorivahaan ja alan muotoilla" Keskisuomalainen. 20.1.2019. Viitattu 23.4.2022.
  5. Samuli Alonen voitti Billnäsin nykytaidekilpailun Helsingin Sanomat. 24.5.2012. Viitattu 23.4.2022.
  6. a b Samuli Aloselle ensimmäinen S-taidepalkinto s-ryhma.fi. Viitattu 21.4.2022.
  7. a b Design Aloselle kunniamaininta von Wright-innovaatiokilpailussa Yrittajat.fi. 25.2.2018. Viitattu 23.4.2022.
  8. a b c d e CV Samuli Alonen – Design Alonen designalonen.fi. Viitattu 21.4.2022.
  9. Matkakeskuksen hirvi saa kolmannen lajitoverin (tilaajille) Keskisuomalainen, ksml.fi. 12.12.2014. Viitattu 24.7.2023.
  10. Näe ja koe - Patsaskierros Seinäjoen kaupunki. Viitattu 24.7.2023.
  11. Welling, Roosa: Suomen suurin naula pystytettiin Tuusulaan Helsingin Sanomat. 27.10.2022. Viitattu 27.10.2022.