San Stefanon rauha

Nykymaailmassa San Stefanon rauha:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä San Stefanon rauha on asettunut keskeiseksi teemaksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä ammatillinen, akateeminen tai henkilökohtainen, San Stefanon rauha on saavuttanut ratkaisevan merkityksen ja on synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme San Stefanon rauha:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä San Stefanon rauha:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

San Stefanon rauhaa allekirjoitetaan.
Bulgarian rajat San Stefanon rauhan jälkeen tummalla viivalla.

San Stefanon rauha solmittiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä Turkin sodan (1877–1878) päätteeksi.

Rauhansopimus

Rauhansopimus allekirjoitettiin San Stefanossa (nykyinen Yeşilköy) Marmaranmeren rannalla 3. maaliskuuta 1878. Bulgariassa päivää juhlitaan nykyisin maan itsenäisyyspäivänä. Venäjä saneli pitkälti rauhanehdot ja kasvatti vaikutusvaltaansa Balkanilla voimakkaasti.

San Stefanossa sovittiin itsehallinnollisen Suur-Bulgarian ruhtinaskunnan luomisesta. Tämä takasi Venäjälle satamayhteyden Välimerelle. Serbia ja Montenegro saivat itsenäisyyden ja erosivat Osmanien valtakunnasta. Myös Romania sai itsenäisyyden ja Dobrudjan provinssin, mutta menetti Venäjälle Bessarabian eteläosan. Bosnia ja Hertsegovina saivat autonomian ja lupauksen uudistuksista. Suuri osa Koillis-Anatoliasta liitettiin Venäjään.[1]

Seuraukset

Muut Euroopan suurvallat pelästyivät Venäjän vallan äkillistä kasvua, ja vielä samana vuonna kokoontui Berliinin kongressi, jossa San Stefanon rajoja muutettiin radikaalisti Osmanien valtakunnalle edullisemmiksi.

Lähteet

  1. ↑ Treaty Of San Stefano Encyclopedia.com. Viitattu 2.8.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla