Sancho I (Portugali)

Nykyään Sancho I (Portugali) on aihe, joka herättää kiinnostusta monenlaisissa ihmisissä ympäri maailmaa. Tämä aihe on kiinnittänyt niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nykyisyydessä Sancho I (Portugali) on edelleen jatkuvan keskustelun ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sancho I (Portugali):n eri puolia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, jotta voimme tarjota kattavan kuvan tästä kiehtovasta aiheesta.

Sancho I:tä kuvaava miniatyyrimaalaus Compendio de crónicas de reyesissa 1300-luvun alkupuolelta.

Sancho I Asuttaja (port. Sancho o Povoador); (11. marraskuuta 1154 Coimbra[1], Portugalin kuningaskunta – 26. maaliskuuta 1211[1]) oli Portugalin kuningas vuosina 1185–1211.[2][3]

Suku

Sanchon vanhemmat olivat kuningas Afonso I [1] ja Savoijin kreivitär Matilda, joka oli Savoijin ja Mauriennen kreivin Amadeus III:n ja ranskalaisen Albonin kreivitär Mafaldan vanhin tytär. Sancho oli vanhempiensa vanhin aikuiseksi elänyt poika. Hänen vanhempi sisarensa Urraca oli Leónin kuningas Ferdinand II:n puoliso, heidän poikansa oli Leónin kuningas Alfonso IX. Toinen sisar Teresa avioitui ensin Flanderin kreivi Filip I:n ja hänen jälkeensä Burgundin herttua Odo III:n kanssa.[4][5]

Sancho I valloittajana

Kolmannen ristiretken aikana vuonna 1189 Tanskasta ja Friisiasta tulleet ritareita kuljettaneet alukset pysähtyivät Lissabonissa. Yhdessä Sanchon kanssa nämä tulokkaat hyökkäsivät Alvoriin ja Portimãoon maurien hallitsemassa Algarvessa.[6] Tapettuaan 6 000 kaupunkien asukasta ristiretkeläiset jatkoivat Silvesiin.[7]

Almohadi-prinssi Abū Yūsuf Yaʿqūb al-Manṣūrin hyökkäyksen jälkeen Sancho käytti ohikulkevan ristiretkeläislaivaston apua vallatakseen maurien asuttaman Silvesin vuonna 1189.[1]

Heinäkuussa Portugaliin saapui toinen laivasto mukanaan joukkoja Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Nämä hyväksyivät Sanchon tarjouksen liittyä Silvesin piirittäjiin saatuaan sitä ennen lupauksen odotettavissa olevasta suuresta ryöstösaaliista. Silves antautui 1. syyskuuta[7][8] ja vaikka Sancho oli luvannut muslimeille vapaan pääsyn pois kaupungista, ristiretkeläiset eivät suostuneet 10 000 maravedin palkkioon vaan vaativat oikeutta kaupungin ryöstöön.[9] Voitto jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä al-Manṣūrin joukot valtasivat kaupungin takaisin vuonna 1191.[10][11][1]

Sancho I:n merkitys

Sanchon päätyö oli Portugalin autioituneiden keskiosien asuttaminen, uusien kaupunkien perustaminen sekä rajalinnoitusten ja linnojen jälleenrakentaminen. Saadakseen rahoitusta pyrkimyksilleen hän kutsui maahan suuren joukon ulkomaisia uudisasukkaita, värväsi piispoja, munkkiveljeskuntia ja aatelisia siirtomaahankkeisiinsa sekä myönsi laajoja alueita ritarikunnille (Johanniittain ritarikunta, Temppeliherrain ritarikunta, Calatravan ja Santiagon ritarikunnat).[12][1] Hänen viimeisiä hallintusvuosiaan varjostivat riidat piispojen ja paavin kanssa, joille hän kieltäytyi maksamasta isänsä aikoinaan lupaamia veroja.[1] Lisäksi hän suututti testamentillaan poikansa ja kruununperijänsä Afonso II:n määräämällä kuninkaallisia tiluksia tyttärilleen.[13]

Avioliitto ja jälkeläiset

Sancho I:n puoliso oli Aragonian prinsessa Dulce de Aragon (1160–1198), joka oli Barcelonan kreivin Rámon Berenguer IV:n ja Aragonian kuningatar Peronella Aragonialaisen vanhin tytär.[14]

Heille syntyi yksitoista lasta, joista kahdeksan eli aikuisiksi asti.[15][16][17]

  • Teresa (1175/1176 – 1250), Leónin kuningas Alfonso IX:n puoliso, julistettiin autuaaksi vuonna 1705
  • Sancha (1180–1229), asui perustamassaan luostarissa, julistettiin autuaaksi vuonna 1705
  • Constanza (s. 1182), kuoli joko alle viisivuotiaana tai 20-vuotiaana
  • Alfonso II (Afonso, 1186–1223), Portugalin kuningas
  • Raimundo (s. 1187 tai 1188), kuoli alle 2-vuotiaana
  • Pedro (1187–1258), avioitui Urgellin kreivitär Aurembiaix’n kanssa
  • Ferdinand (1188–1233), avioitui Flanderin kreivitär Jeannen kanssa
  • Henrik (k. 1189), kuoli alle vuoden ikäisenä
  • Mafalda (1195 tai 1196 – 1256), Kastilian kuningas Henrik I:n puoliso, julistettiin autuaaksi vuonna 1793
  • Branca (1198–1240), eli nunnana
  • Berengaria (1198–1221), luultavasti Brancan kaksoissisar, Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin puoliso

Lisäksi Sancholla oli yhdeksän aviotonta lasta kolmesta eri suhteesta ennen ja jälkeen avioliiton.[15][16][17]

Suhteesta Maria Aires de Fornelosin, Aires Nunes de Forneloksen ja Maior Paisin tyttären kanssa kaksi lasta, jotka syntyivät ennen avioliittoa Dulce de Aragonin kanssa:

  • Martim Sanches (s. ennen vuotta 1175), Trastámaran kreivi, meni naimisiin Elo Pérez de Castron, Pedro Fernández de Castron tyttären kanssa, ei perillisiä
  • Urraca Sanches (s. ennen vuotta 1175), naimisissa Lourenço Soaresin, Soeiro Viegasin ja Sancha Bermúdez de Traban pojan kanssa.

Kuningatar Dulcen kuoleman jälkeen Sancholla oli suhde María Pais de Ribeiran "a Ribeiriñan" kanssa, jolle hänen sanotaan usein kirjoittaneen ja omistetun cantiga de amigon, A Ribeirinhan, sävelletyn vuonna 1199, vanhimman portugalilaisen runouden tekstin. Tästä suhteesta syntyi ainakin kuusi lasta:

  • Rodrigo Sanches (k. 1245), hänellä oli Constança Afonso de Cambran kanssa äpäräpoika Afonso Rodrigues, joka fransiskaaniveli ja "Lissabonin luostarin vartija"
  • Gil Sanches (k. 14. syyskuuta 1236), pappi ja trubaduuri, hänen isänsä jätti hänelle 8 000 morabetinoa testamentissaan. Gil myönsi fuerot Sardezasin uudisasukkaille vuonna 1213
  • Nuno Sanches kuoli lapsuudessa 16. joulukuuta tuntemattomana vuonna. Hän olisi voinut olla Maria Aires de Forneloksen poika
  • Maior Sanches kuoli lapsuudessa 27. elokuuta tuntemattomana vuonna
  • Teresa Sanches, hänen isänsä jätti hänelle 7 000 morabetinoa testamentissaan. Hän oli Alfonso Téllez de Menesesin toinen vaimo, jonka kanssa hän meni naimisiin ennen vuotta 1220 ja jonka kanssa hänellä oli riita
  • Constança Sanches (1204 – 8. elokuuta 1269). Hänen isänsä jätti hänelle 7 000 morabetinoa testamentissaan. Hän oli tyttärensä infanta Sanchan kummiäiti ja jätti hänelle puolet Vila do Condesta, Avelanedasta, Pousadelasta, Paradasta ja Maçãsista. Hän omisti myös kiinteistöjä Torres Vedrasissa.

Sancholla oli poika suhteesta Maria Moniz de Ribeiran kanssa, Munio Osorion, Cabreiran ja Riberan comarcan tyttären ja Maria Nunesin Grijón tyttären kanssa:

  • Pedro Moniz, meni naimisiin naisen kanssa, jonka nimeä ei ole tallennettu, ja oli Maria Peres de Cabreiran isä, Martim Peres Machadon vaimo. Hän käytti ensimmäisenä sukunimeä Machado.[15][16][17]

Lähteet

  • O’Callaghan, J. F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)
  • O’Callaghan, J. F.: Reconquest and crusade in Medieval Spain. Philadelphia: University of Pennsylvania, 2003. ISBN 0-8122-1889-2 (englanniksi)
  • The New Encyclopaedia Britannica. (Volume 10, Micropaedia) Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4 (englanniksi)
  • Runciman, S.: A History of the Crusades. (Volume III) England: Penguin Books, 1990. ISBN 0-14-013705-X (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g Sancho I | Reign, Reconquista, Expansion | Britannica www.britannica.com. Viitattu 17.11.2024. (englanniksi)
  2. ↑ O’Callaghan 2003, s. 57.
  3. ↑ O’Callaghan 1975, s. 241.
  4. ↑ Mattoso, José D.: Afonso Henriques. Ss. 226-227. Lisbon: Temas e Debates (2014) . ISBN 978-972-759-911-0
  5. ↑ Caetano de Souza, Antonio (1735). Historia Genealógica de la Real Casa Portuguesa (PDF). Vol. I. Lisbon: Lisboa Occidental, na oficina de Joseph Antonio da Sylva. {{ISBN|978-84-8109-908-9
  6. ↑ O’Callaghan 2003, s. 58.
  7. ↑ a b O’Callaghan 2003, s. 59.
  8. ↑ Runciman, s. 9.
  9. ↑ O’Callaghan 2003, s. 140.
  10. ↑ O’Callaghan 1975, s. 243.
  11. ↑ O’Callaghan 2003, s. 76.
  12. ↑ The New Encyclopaedia Britannica, s. 404.
  13. ↑ O’Callaghan 1975, s. 247.
  14. ↑ Afonso II | Portuguese Monarchy, 12th Century, Reconquista | Britannica www.britannica.com. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  15. ↑ a b c Carvalho Correia, Francisco: O Mosteiro de Santo Tirso de 978 a 1588: a silhueta de uma entidade projectada no chao de uma história milenária.. Arkistoitu 4.10.2013. Ss. 21, 178, 180-182 Santiago de Compostela: Universidade de Santiago de Compostela: Servizo de Publicacións e Intercambio Científico, 2008. ISBN 978-84-9887-038-1
  16. ↑ a b c Rodrigues Oliveira, Ana: Rainhas medievais de Portugal. Dezassete mulheres, duas dinastias, quatro séculos de História.. S. 44, 82, 83, 84, 85, 93, 94. Lisbon: A esfera dos livros, 2010. ISBN 978-989-626-261-7
  17. ↑ a b c Sotto Mayor Pizarro, José Augusto. Linhagens Medievais Portuguesas: Genealogias e Estratégias (1279–1325). Oporto, 1997: (tohtorinväitöskirja) hdl: 10216/18023. Ss. 168, 223-225, 261

Aiheesta muualla


Edeltäjä:
Alfonso I 		Portugalin kuningas Seuraaja:
Alfonso II