Sanna Marin:n aihe on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen historian aikana. Alkuperäisestä lähtien Sanna Marin on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja vaikuttanut eri kulttuureihin ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Sanna Marin:n eri puolia sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan sen kehitykseen ajan myötä. Lisäksi tutkimme, kuinka Sanna Marin on vaikuttanut arkielämän eri osa-alueisiin ja millaisia tulevaisuudennäkymiä tälle aiheelle nähdään. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Sanna Marin tarjoaa!
Sanna Marin | |
---|---|
![]() Sanna Marin vuonna 2023. |
|
Suomen pääministeri | |
Marinin hallitus
10.12.2019–20.6.2023 |
|
Presidentti | Sauli Niinistö |
Pääministerin sijainen |
Katri Kulmuni Matti Vanhanen Annika Saarikko[1] |
Edeltäjä | Antti Rinne |
Seuraaja | Petteri Orpo |
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja | |
23.8.2020–1.9.2023
|
|
Edeltäjä | Antti Rinne |
Seuraaja | Antti Lindtman |
Suomen liikenne- ja viestintäministeri | |
Rinteen hallitus
6.6.2019–10.12.2019 |
|
Edeltäjä | Anu Vehviläinen |
Seuraaja | Timo Harakka |
Kansanedustaja | |
22.4.2015–12.9.2023[2]
|
|
Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Pirkanmaan vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. marraskuuta 1985 Helsinki |
Ammatti | poliitikko |
Puoliso | Markus Räikkönen ( 2020, e. 2023)[3][4] |
Lapset | 1 |
Tiedot | |
Puolue | SDP |
Koulutus | hallintotieteiden maisteri (2017) |
Tutkinnot | Tampereen yliopisto |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Sanna Mirella Marin (s. 16. marraskuuta 1985 Helsinki) on suomalainen poliitikko. Hän oli Suomen pääministeri vuosina 2019–2023 ja kansanedustaja vuodesta 2015 syyskuuhun 2023. Tampereen kaupunginvaltuutettuna Marin toimi vuosina 2012–2023. Hän aloitti syyskuussa 2023 Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana.
Marinin hallituksen toimikauden tapahtumia olivat koronaviruspandemian aikana tehdyt toimet, F-35-hävittäjien hankinta puolustusvoimille, Suomen Nato-jäsenhakemus, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä sote-uudistus, jossa Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Marin itse nousi kansainväliseen julkisuuteen pääministerikautensa aikana.
Marinin perhe oli köyhä ja työväenluokkainen.[5][6] Hän oli perheessään ensimmäinen, joka pääsi opiskelemaan yliopistossa.[7] Marin kirjoitti ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta vuonna 2004 ja aloitti vuonna 2007 opinnot Tampereen yliopistossa. Hän valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2012 ja maisteriksi vuonna 2017.[8] Hänen pääaineensa oli kunta- ja aluejohtaminen ja sivuaineitaan hallinto- ja oikeustieteet. Pro gradu -tutkielmansa Marin teki kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumisesta.[9][10] Otsikko oli Pormestarien Suomi: Tarkastelussa poliittisen johtamisen ammattimaistuminen viidessä Suomen kaupungissa.[11]
Marin sanoo arvojensa olevan vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Ne tarkoittavat hänelle yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamista, yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä sekä vastuuta ympäristöstä.[12] Marin kertoo lähteneensä politiikkaan yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vuoksi.[13]
Marinin katsotaan edustavan sosiaalidemokraattien vasenta laitaa.[14][15] Marin on kertonut harkinneensa politiikkaan lähtiessään SDP:n lisäksi vasemmistoliittoa ja vihreitä mutta päätyneensä valitsemaan SDP:n sen ”tekojen historian” vuoksi. Vihreisiin Marin ei liittynyt, koska puolueella ei ollut hänen mukaansa selkeää linjaa talous- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.[16] Hänen mukaansa 2000-luvulla SDP ei kuitenkaan ole puuttunut riittävästi tuloerojen kasvuun ja ihmisten eriarvoistumiseen.[16]
Marinin mukaan Suomen keskeinen tavoite on pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. Lisäksi on varmistettava pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa vahvistamalla taloutta, työllisyyttä ja osaamista. Tuottavuutta on parannettava sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.[17][18]
Ylen vuoden 2015 vaalikoneessa Marin vastusti lisäydinvoimaa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan tasoa tulisi parantaa ja sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistaa. Hän kannatti eutanasian sallimista.[19] Marin on ollut tyytyväinen translain etenemisestä eduskunnan käsittelyyn.[20]
Suomen Natoon liittymistä Marin ei aikaisemmin kannattanut.[19][21] Tammikuussa 2022 Marin sanoi pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana. Hän myös totesi, että ”jos Venäjä lisää aggressiotaan Ukrainassa, me reagoimme kovin ottein” ja ”meillä on kykyä reagoida erittäin nopeasti ja erittäin voimakkaasti, ja tämän viestin haluamme välittää Venäjälle”.[22] Marin kertoi toukokuussa vuonna 2022 yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan.[23] Kesällä 2022 Marin sanoi, että Suomen jäsenyys Natossa lähentää suhdetta Viroon. Marinin mukaan Suomen olisi aiemmin pitänyt kuunnella Viroa ja muita Baltian maita tarkemmin Venäjän suhteen.[24]
Marin arvosteli vuonna 2010 sitä, että Suomi kasvatti sadalla miljoonalla eurolla rokotevalmistajien sikainfluenssarokotteista saamia tuloja. Hänen mukaansa kyseisten rokotteiden vaikutuksesta terveyden laatuun ja tilaan oli heikosti näyttöä ja rokotteita markkinoitiin perusteettoman pelon ja uhan tunteilla.[25] Vuonna 2009 Marin kysyi blogikirjoituksessaan, onko Tampereen kaupunki lääkevalmistaja Pfizerin ”lahjonnan” kohteena. Kirjoituksessaan Marin viittasi Yhdysvaltain oikeusministeriön määräämään korvaukseen, joka Pfizer velvoitettiin maksamaan lääkepetoksista ja terveysalan päättäjien lahjomisista.[26]
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari arvelee Marinin ”ennen kaikkea pragmaatikko”.[27]
Tammikuussa 2023 eduskuntavaaleihin liittyvässä politiikan toimittajien tentissä Marin sanoi, että ”joidenkin kansanedustajiensa puheiden perusteella perussuomalaiset on avoimesti rasistinen puolue”.[28]
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Marin sai Tampereella 160 ääntä eikä tullut valituksi.[29] Hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsen vuosina 2009–2012.[30] Seuraavissa kunnallisvaaleissa 2012 Marin tuli valituksi kaupunginvaltuustoon ja tammikuussa 2013 sen puheenjohtajaksi.[31] Marin toimi valtuuston johdossa koko valtuustokauden aina kevääseen 2017 saakka. Marin oli jäsenenä myös Pirkanmaan maakuntavaltuustossa vuosina 2013–2016.[8] Kuntavaaleissa 2017 hän oli kaupunkinsa ääniharava 5 783 äänellä.[32][33]
Marin kertoi lokakuussa 2023 muuttaneensa hiljattain pysyvästi Tampereelta Helsinkiin. Samalla päättyy Marinin oikeus toimia Tampereen kaupunginvaltuutettuna. Marin ilmoitti hakevansa eroa valtuuston jäsenyydestä.[34]
Marin valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2015, jolloin hän oli vaalipiirinsä Pirkanmaan ääniharava 10 911 äänellä.[35][36] Marin uusi paikkansa eduskunnassa vuonna 2019, jolloin hän sai 19 088 ääntä ja oli siten jälleen vaalipiirinsä ääniharava.[37]
Vaalikaudella 2015–2019 Marin toimi varsinaisena jäsenenä suuressa valiokunnassa ja lakivaliokunnassa 2015–2017 ja ympäristövaliokunnassa 2018–2019.[38] Eri pituisia varajäsenyyksiä hänellä oli myös valtiovarain-, hallinto- ja tulevaisuusvaliokunnissa.[38]
Marin erosi eduskunnasta syyskuussa 2023 siirtyäkseen Tony Blairin instituutin strategiseksi neuvonantajaksi.[2][39]
Marin toimi ensimmäisen kerran valtioneuvoston jäsenenä Rinteen hallituksessa liikenne- ja viestintäministerinä vuonna 2019.
SDP:n puoluevaltuusto valitsi hänet 8. joulukuuta 2019 puolueen seuraavaksi pääministeriehdokkaaksi Antti Rinteen erottua aiemmin samalla viikolla pääministerin tehtävästä.[40] Marin valittiin Suomen pääministeriksi 10. joulukuuta 2019, jolloin Marinin hallitus astui virkaan.[41]
34-vuotiaasta Marinista tuli tuolloin maailman nuorin istuva pääministeri[42] (vuotta nuorempi Sebastian Kurz astui virkaan Itävallan liittokanslerina kuukausi myöhemmin[43]) ja Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri.[44][45]
Marin teki pääministerikautensa ensimmäiset vierailut Ruotsiin 8. tammikuuta ja Viroon 10. tammikuuta 2020.[46][47]
Marin on Suomen kolmas naispuolinen pääministeri Anneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen jälkeen. Marin on toiminut pääministerinä 1895 vuorokautta, mikä on enemmän kuin aiempien naispuolisten pääministerien kaudet yhteensä.[48][49]
Hallituskauden puolivälissä Marin arvioi hallituksen saavuttaneen keskeisimmät tavoitteensa. Vuoden 2022 alussa Marin sanoi: ”tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnassa ja sen lisäksi vielä hoitanut talous- ja työllisyystilannetta sekä koronakriisiä hyvin.”[17]
Vaaleja edeltävän vuoden 2022 syksyllä Marin oli suomalaisten ykkössuosikki seuraavaksikin pääministeriksi.[50]
Marin oli vuosina 2010–2012 Sosialidemokraattisten Nuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja keväällä 2012 hän oli ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi muttei tullut valituksi.[51][30]
Marin oli SDP:n puoluevaltuuston jäsen vuosina 2010–2014.[30] Huhtikuussa 2014 Marin ilmoitti tavoittelevansa SDP:n varapuheenjohtajan paikkaa toukokuussa pidettävässä puoluekokouksessa, jossa hänet valittiin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi.[52][53] Helmikuun 2017 puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.[54] Vuoden 2019 alussa Marin toimi myös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sijaisena tämän sairausloman ajan.[55]
SDP:n puheenjohtajaksi hänet valittiin 23. elokuuta 2020.[56] Marin ilmoitti 5. huhtikuuta 2023, ettei aio asettua ehdolle puheenjohtajistoon syyskuun 2023 puoluekokouksessa. Hän ilmoitti myös, että aikoo jättää hallituksen eronpyynnön tasavallan presidentille 6. huhtikuuta 2023.[57]
Marin perusti vuonna 2023 MA/PI Oy -yrityksen, jonka kautta hän laskuttaa puhujapalkkioitaan. Vähemmistöosakkaana yrityksessä oli myös Marinin entinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen[58], mutta Pitkänen jättäytyi yhtiöstä vuoden 2024 lopussa. Puhetoiminnan lisäksi yrityksen toimialoihin kuuluu julkaisutoiminta ja konsultointi.[59] Marin lisättiin 2023 vaalien jälkeen myös yhdysvaltalaisen The Harry Walker Agency -toimiston puhujalistalle. Toimisto välittää Marinia kansainvälisten yritysten ja järjestöjen tilaisuuksiin puhujaksi.[60]
Lehtitietojen mukaan Marin allekirjoitti syyskuussa 2023 sopimuksen Range Media Partners -manageritoimiston kanssa hankkiakseen työmahdollisuuksia elokuva-, TV-, audio- ja brändiyhteistöiden parissa.[61]
Syyskuussa 2023 Marin aloitti Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana.[62] Instituutin tehtävissä Marin on kertonut osallistuvansa Ukrainan tukemiseen erityisesti Euroopan unionin jäseneksi hakemisessa.[63]
Ennen presidentinvaaleja 2024 spekuloitiin Marinin presidenttiehdokkuudella, mutta hän sanoi jo kesäkuussa 2022, ettei ole käytettävissä SDP:n ehdokkaaksi.[64] Marin tuki vaaleissa Jutta Urpilaisen kampanjaa ja osallistui tämän kampanja-avaukseen Helsingissä.[65] Hän tuki MA/PI Oy -yrityksensä kautta Urpilaisen vaalikampanjaa 50 000 eurolla.[66]
Tammikuussa 2024 Marinin kerrottiin aloittavan uudessa Ukrainan turvallisuutta ja euroatlanttisia suhteita käsittelevässä työryhmässä (engl. International Task Force on Security and Euro-Atlantic Integration of Ukraine), jonka päätavoitteena on "kehittää systeeminen näkemys Ukrainan tiiviimmästä integroitumisesta euroatlanttiseen turvallisuusalueeseen". Ryhmää johtavat sen perustajat Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Yermak ja Anders Fogh Rasmussen. Työryhmän jäseninä toimii heidän lisäkseen 15 entistä eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista valtiojohtajaa, diplomaattia sekä upseeria (muun muassa Boris Johnson ja Hillary Clinton).[67][68][69]
Keskuussa 2024 Marin valittiin Ukrainassa vuosittain järjestettävän Yalta European Strategy -konferenssin hallituksen jäseneksi.[70]
Vuosi (vaalipiiri) | Äänimäärä | Tulos |
---|---|---|
2011 (Pirkanmaa) | 1 124[71] | Ei valittu. |
2015 (Pirkanmaa) | 10 911[72] | Valittiin. |
2019 (Pirkanmaa) | 19 088[37] | Valittiin. |
2023 (Pirkanmaa) | 35 928[73] | Valittiin. |
Vuosi (kunta) | Äänimäärä | Tulos |
---|---|---|
2008 (Tampere) | 160[29] | Ei valittu. |
2012 (Tampere) | 826[74] | Valittiin. |
2017 (Tampere) | 5 783[75] | Valittiin. |
2021 (Tampere) | 10 541[76] | Valittiin. |
Marinin on saanut toiminnastaan paljon myönteistä kansainvälistä huomiota. Australialaisella ABC-televisiokanavalla Marinia kutsuttiin vuonna 2022 yhdeksi maailman mielenkiintoisimmista nuorista johtajista. Ohjelmassa kehuttiin Marinia myös ”edistyksellisen johtajuuden idoliksi”.[77] Saksalainen lehti Bild taas on kutsunut Marinia ”maailman cooleimmaksi poliitikoksi”.[78]
Talouslehti Financial Times valitsi Marinin maailman 25 vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon vuonna 2022. Lehti on kutsunut Marinia pelottomaksi johtajaksi. Se myös nosti esiin, että Marin oli pääministeriksi astuessaan 34-vuotiaana maailman nuorin johtaja.[79][80]
Vuonna 2020 Marin valittiin BBC:n sadan innostavan ja vaikuttavan naisen listalle, ja helmikuussa 2021 yhdysvaltalainen Time nosti hänet Time 100 Next -listalle, jolle valitaan tulevaisuuden vaikuttajia.[81][82] Marin on talouslehti Forbesin mukaan maailman 83:nneksi vaikutusvaltaisin nainen.[83] Hänet on myös valittu ranskalaisen naistenlehti Marie Clairen voimanaisten listalle 2022.[84]
Marin on saanut paljon näkyvyyttä ulkomaisessa mediassa. Hänen lausuntojaan on nostettu etusivulle muun muassa BBC:llä, The Guardianissa, Reutersilla ja Deutsche Wellellä.[85] Marinin lausunto Venäjän ja Ukrainan sodasta on saanut yli 4 miljoonaa katselukertaa.[86]
Helsingin Sanomien Annamari Sipilän mukaan Marin on toiminnallaan nostanut Suomen arvostusta maailmalla enemmän kuin Suomen maabrändityöryhmä. Sipilän mukaan Marinilla on taito keksiä mieleen jääviä poliittisia one-linereitä, eli iskulauseita. Marin pystyy Sipilän mukaan tiivistämään monimutkaisia asioita helposti ymmärrettävään muotoon, joita toimittajat lainaavat uutisissa mielellään.[87]
Marin on herättänyt huomiota tyylivalinnoillaan, ja hänen tyyliään on kehuttu myös kansainvälisesti.[88] Marin itse on kertonut pyrkineensä pitämään vaatteensa ja hiustyylinsä säännönmukaisina ja pukeutumaan usein mustaan, jotta ulkonäköön ei kiinnitettäisi erityistä huomiota.[89] Vuosien saatossa tyyli on kuitenkin muuttunut rennompaan suuntaan,[88] ja hänen sanotaan pukeutuvan eri tavoin kuin pääministereillä on yleisesti tapana.[90] Marin julkaisee sosiaalisessa mediassa silloin tällöin myös glamour-kuvia.[91] Marin sanoo tiedostavansa, että naisen ulkonäkö on aina keskustelunaihe.[92]
Huomiota on kansainvälisestikin herättänyt muun muassa biker-tyylinen nahkatakki, johon Marin pukeutui Ruotsin valtiovierailullaan keväällä 2022. Ruotsalaisen Aftonbladetin mukaan kukaan ruotsalainen poliitikko ei uskaltaisi pukeutua samalla tavoin.[93] Klarnan ostostietojen mukaan Suomessa tuli 179 % ostopiikki nahkatakkeihin heti kuvien jälkeen.[90] Nahkatakin käyttö Ruisrockissa kesällä 2022 keräsi myös kansainvälistä huomiota ja tuhansia kuvan jakamisia sosiaalisessa mediassa. Myös Instagramin virallinen tili jakoi Marinin kuvan.[94] Saksalainen Der Spiegel kutsui Marinia nuoreksi ja cooliksi valtionjohtajaksi Ruisrockin asun vuoksi. Lehti vitsaili, ettei tiennyt mitä yhtyeitä Marin kuunteli ja kävikö hän moshpitissä. Lehti näki mahdottomaksi saksalaisen poliitikon pukeutua samalla tavoin.[95] Marin teki myös videolla leuanvetoja sama nahkatakki päällä, ja Iltalehti neuvoi, miten tyylin voi kopioida.[90]
Marinin vuoden 2022 Pridessä käyttämä korallinpunainen mekko herätti myös ihastelua sosiaalisessa mediassa.[20] Monet yrittivät keskustelupalstoilla ja Jodelissa selvittää, mistä vaate on hankittu.[13][96] Iltalehden mukaan monet halusivat kopioida Marinin tyylin.[97] Monet tiedustelivat hänen käyttämänsä Devotion Twins -vaatemerkin mekon perään liikkeestä, josta se oli hankittu, ja vaate loppuunmyytiin. Liikkeen myyjän mukaan ”linjat kävivät kuumina.” Pukeutumista kehuivat julkisesti myös laulaja Benjamin Peltonen ja Big Brother -ohjelman osallistuja Ella Toiviainen.[20] Ilta-Sanomissa stylisti Vesa Silver kommentoi asua raikkaaksi, kesäiseksi ja tyylikkääksi. Silverin mukaan Marin oli onnistunut valitsemaan täydellisen mekon juhliin, koska se myös kuvasti Marinin arvoja.[98] Asusta uutisoitiin ulkomailla, muun muassa Saksassa.[95]
Flow-festivaalien paneelikeskustelussa Marinilla oli Natalia Kallion suunnittelema kultainen saapaskoru. Korun sanoma on ”astu aina isompiin saappaisiin” eli ole kunnianhimoinen. Myös koru loppuunmyytiin.[99][100] Iltalehti Tyylin mukaan osa Flow-festivaalien kävijöistä halusi kopioida Marinin pukeutumistyyliä.[101]
Naton Stratcom-tutkimuslaitoksen mukaan Marinin hallituksen ministerit ovat olleet poikkeuksellisen vihakampanjan kohteena sosiaalisissa medioissa. Tutkimuksessa todetaan, että jatkuva vihapuhe ja alatyylinen palaute ovat uhka Suomen demokratialle.[102]
SAK:n Harri Järvinen kirjoitti Demokraatti-lehden kolumnissa vuonna 2022, että oppositio on usein arvostellut pääministeriä myös täysin asiaankuulumattomalla ja ala-arvoisella tavalla. Marin on kyselyn mukaan 2000-luvun suosituin pääministeri myös hyvätuloisimpien suomalaisten keskuudessa. Tähän monet Marinin vastustajat ovat reagoineet vähättelyllä ja henkilökohtaisuuksiin menemällä. Järvisen mukaan tiedotusvälineistä etenkin Iltalehti on omistautunut Marinin ja hänen hallituksensa haukkumiseen.[103]
Myös vastakkaisia näkemyksiä on esitetty. Kirjaansa Journalismin kuolema: Mitä medialle oikein tapahtui? käsittelevässä haastattelussa Helsingin Sanomissa viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo kertoo liian viihteellistyneen suomalaisen median käsittelevän Marinia kritiikittömästi.[104][105]
Syksyllä 2020 Marin esiintyi Trendi-lehden kannessa bleiserissä ilman paitaa.[106] Kuva sai huomiota eurooppalaisissa ykköslehdissä, muun muassa Ruotsissa, Ranskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa.[107][108][109][110][111][112] Myös yhdysvaltalainen CNN noteerasi asian. A-lehtien Mari Paalosalo-Jussinmäen mukaan kuva herätti sosiaalisessa mediassa positiivista huomiota naisilta, mutta miehiltä tuli puolestaan kriittisiä kommentteja.[113] Negatiivisen huomion seurauksena monet naiset laittoivat sosiaaliseen mediaan kuvan, joissa he pukeutuivat vastaavalla tavalla.[114] Kuvan yhteydessä oli tunniste #imwithsanna tai #naisvihanakyvaksi. Marinille tukensa antoivat muun muassa muusikko Paula Vesala ja elokuvaohjaaja Dome Karukoski.[106] Trendi luonnehti Marinia esikuvaksi ja roolimalliksi muille.[115]
Toukokuussa 2021 lehdistössä kerrottiin, että Marin perheineen oli käyttänyt verotonta elintarvike-etua asuessaan pääasiassa virka-asunnossaan Kesärannassa. Elintarvike-edussa oli kyse aamiaistarvikkeiden ja kylmänä toimitettavien muiden aterioiden hankkimisesta Kesärantaan.[116][117] Marinin ja valtioneuvoston kanslian mukaan kyse on ollut Kesärannan vakiintuneesta tavasta, jota ovat käyttäneet myös aiemmat pääministerit.[118]
Valtioneuvoston kanslian ja Marinin oikeuskanslerille joulukuussa 2021 antaman selvityksen mukaan Marinin kulut ovat olleet paljon suuremmat kuin edellisillä pääministereillä. Valtioneuvoston kanslia pani vireille pääministerin virka-asuntoa koskevan ohjeistuksen tarkistamisen.[119] Verottaja antoi lausunnon, jonka mukaan Marinin nauttima ateriaetu on veronalaista tuloa. Sanna Marin kertoi maksavansa saamansa edun takaisin ja korjaavansa veroilmoituksensa Verohallinnon lausunnon mukaisesti.[120] Edun arvo on ollut 14 363,20 euroa sisältäen arvonlisäverot.[121][122]
Joulukuussa 2021 Marin oli juhlimassa yökerhossa koronavirukselle altistuneena. Marinia oli illanvieton aikana aluksi ohjeistettu eduskuntapuhelimeensa, ettei hänen tarvitse olla karanteenissa. Tilanteen päivittyessä häntä yritettiin tavoitella tekstiviesteillä illan aikana kahdesti valtioneuvoston puhelimesta, jota Marinilla ei ollut kuitenkaan mukanaan. Marinilla oli mukanaan yökerhossa vain eduskuntapuhelin.[123][124][125][126]
Marinin yökerhoillasta tehtiin kaksi kantelua oikeuskanslerille.[127] Oikeuskanslerin selvityksen mukaan virallinen ohjeistus puhelimesta oli ristiriitaista. Pääministeri Marin oli tavoitettavissa toisesta työpuhelimestaan eikä hänen voitu kokonaisuutena arvioiden katsoa menetelleen ohjeiden tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.[128]
Elokuussa 2022 internetissä julkaistiin videoita, joissa Marin juhlii ja tanssii yksityisasunnossa. Sosiaalisessa mediassa esitettiin arveluja, että videolla joukolla ”Selvä päivä” -kappaletta laulettaessa joku laulajista olisi huutanut sanan ”jauhojengi”.[129] Tulkinta ”jauhojengistä” päätyi pian sellaisenaan perinteisiin viestimiin, kuten iltapäivälehtiin sekä Helsingin Sanomiin ja Yleisradioon.[130] Mediat julkaisivat juttuja, joissa ääniraitaa oli tutkittu spektrianalyysin eli taajuusanalyysin avulla. Taajuuksien siistimisen jälkeenkin monet kuulivat silti yhä "jallun", "jauhon" tai jotain muuta riippuen taajuuksista. Iltalehti haastatteli nimetöntä äänitekniikan asiantuntijaa, joka oli päässyt lopputulokseen, että videolla sanottaisiin ”jauhojengi”.[131] Ylen toimittaja-äänisuunnittelija Sami Lindforsin mielestä äänitteestä ei voi varmasti sanoa mitä sinä kuuluu, matalat taajuudet saavat kuulemaan "jallun" ja korkeammat "jauhon".[132] Juhlinta nousi myös monien ulkomaisten tiedotusvälineiden uutisiin.[133][134]
Kansanedustajat Mikko Kärnä ja Riikka Purra ehdottivat, että Marin menisi vapaaehtoisesti huumeseulaan.[135] Marin tyrmäsi kaikki väitteet huumeidenkäytöstä. Hän kertoi käyneensä oman oikeusturvansa vuoksi huumetestissä, vaikka pitikin syyttömyysolettaman vastaista epäilyksen lietsontaa kohtuuttomana.[136][137][138][139] Testissä ei todettu huumausaineita.[140]
Marin sai puolustuspuheenvuoroja videokohun aikaan ulkomaita myöten. Muun muassa yhdysvaltalainen Newsweek puolusti Marinia.[141] Marin sai myös tukivideoita TikTokissa #SolidarityWithSanna-tunnisteella, kun monet naiset tanssivat osoittaakseen hänelle tukea ja nostaakseen esille kohuun liittyvää seksismiä ja syrjintää. The Washington Postissa kohua verrattiin Alexandria Ocasio-Corteziin liittyvään vastaavaan tanssivideokohuun.[142] Hillary Clinton osoitti myös tukensa Marinille kohun aikana.[143]
Videon käsittelystä tiedotusvälineissä tehtiin lukuisia kanteluita Julkisen sanan neuvostolle.[144]
Kesän 2022 juhlimisen puiminen jatkui mediassa, kun Sabina Särkän 10. heinäkuuta TikTok-tilillään julkaisema kuva nousi mediaan. Ryhmä oli ollut Ruisrockin jälkeen saunomassa ja uimassa Marinin vieraina pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Kohua herättäneessä kuvassa kaksi vähäpukeista naista suutelee: he pitävät rinnoistansa kiinni ja rintojen peittona heillä on nostettuna Finland-kyltti, joka on nähty tiedotustilaisuuksissa pääministerin edessä. Taustalla on tiedotustilaisuuksissa käytetty sininen taustaseinä. Marin ei ole kuvassa.[145][146][147] Marin kommentoi kuvaa: ”mielestäni se kuva ei ole asiallinen. Pyydän anteeksi, mielestäni sitä kuvaa ei olisi pitänyt ottaa”. [148][145][146] Kuvan sosiaalisen median tilillään julkaissut Särkkä pyysi myös anteeksi kuvan julkaisemista.[149]
Marin on syntynyt Helsingissä,[16] mutta varttui lapsuutensa ja nuoruutensa Pirkkalassa.[12] Hän kasvoi kahden äidin sateenkaariperheessä.[150][151][20] Marin kertoo joutuneensa vaikenemaan sateenkaariperheestä nuoruudessaan 1990-luvulla.[20] Hän kertoo perheensä olleen lämmin ja rakastava ja lapsuutensa ja nuoruutensa olleen hyvä.[152]
Marinin äiti ja isä erosivat hänen ollessaan vielä pieni.[5][6] Hän muutti äitinsä kanssa pois isän alkoholiongelman vuoksi. Isä ei enää pitänyt häneen yhteyttä tämän jälkeen.[152] Marin ei ole juuri ollut yhteydessä isäänsä aikuisena.[20] Marin ei koe, että isä olisi ollut osa hänen perhettään.[152] Isä on sittemmin kuollut.[20]
Marinilla on vuonna 2018 syntynyt tytär Markus Räikkösen kanssa.[153] Marin avioitui Räikkösen kanssa vuonna 2020. Vuonna 2023 pari erosi 19 vuoden yhdessäolon jälkeen.[154]
Marin asuu Helsingin Etu-Töölössä.[155][156]
Marin harrastaa luonnossa liikkumista, lenkkeilyä ja tennistä.[17][12][157] Hän on kasvissyöjä.[158] Marin on kertonut olevansa Eurovision laulukilpailun suuri fani.[159][160] SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on hänen läheinen ystävänsä.[161]
Monet ulkomaalaiset mediat ovat myös huomioineet Marinin seuraavasti:
<ref>
-elementti; nimi ”Edustaja” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
Edeltäjä: Antti Rinne |
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja 2020–2023 |
Seuraaja: Antti Lindtman |
Edeltäjä: Antti Rinne |
Suomen pääministeri 2019–2023 |
Seuraaja: Petteri Orpo |
Edeltäjä: Anu Vehviläinen |
Suomen liikenne- ja viestintäministeri 2019 |
Seuraaja: Timo Harakka |