Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Santa Cruzin saaret:n aihetta, joka on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Vuosien varrella Santa Cruzin saaret on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla, mikä on herättänyt aitoa kiinnostusta sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Kattavan analyysin avulla käsittelemme Santa Cruzin saaret:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja argumentteja tavoitteenaan valaista tätä erittäin monimutkaista aihetta. Samoin tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyhetkeen tarjoamalla lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen Santa Cruzin saaret:stä.
Santa Cruzin saaret | |
---|---|
Merialue | Tyynimeri |
Suurin saari | Nendo |
Pinta-ala | 1 004 km² |
Valtio | |
Valtio | Salomonsaaret |
Provinssi | Temotu |
Väestö | |
Väkiluku | 11 000 |
Santa Cruzin saaret, aiemmin Kuningatar Charlotten saaret, on Salomonsaariin kuuluva saariryhmä Salomonin saariston kaakkoispuolella ja Vanuatun pohjoispuolella. Saarten pinta-ala on 1 004 neliökilometriä ja 1900-luvun alkupuolella siellä oli 7 700 asukasta.[1]
Saariston saaria ovat Nendo, Utapua, Vanikoro, Tikopia, Anuta ja Fatutaka. Ne ovat vuorisia ja tuliperäistä syntyä. Tinakulan saarella on aktiivinen tulivuori. Pikkusaaret ovat korallimuodostumia. Ilmasto on kuuma, kostea ja myrskyinen. Kasvillisuus on rehevää, samantapaista kuin Uudella-Guinealla.[1]
Santa Cruzin saarten asukkaat ovat melanesialaisia, parilla saarella polynesialaisia. Saarilta on viety kopraa. Hallinnollisesti Santa Cruz kuuluu Salomonsaariin. Santa Cruzin saaret löysi Álvaro de Mendaña 1595; englantilainen Philip Carteret havaitsi ne uudestaan 1767. Englanti otti saariston haltuunsa 1898.[1] Toisen maailmansodan aikaan saariston edustalla käytiin Santa Cruzin saarten taistelu.