Santajoki-maailmassa on loputtomasti kiehtovia ja merkityksellisiä näkökohtia, jotka ansaitsevat tutkimisen ja ymmärtämisen. Santajoki on herättänyt lukemattomien ihmisten mielenkiinnon ja uteliaisuuden eri puolilla maailmaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen ajan kehitykseen. Rikas ja monipuolinen historia Santajoki on edelleen keskustelun ja keskustelun aihe useilla aloilla tieteestä ja teknologiasta populaarikulttuuriin ja taiteeseen. Tässä artikkelissa perehdymme Santajoki:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä nykyään.
| Santajoki | |
|---|---|
| Laskupaikka | Suomenlahti |
| Maat | Suomi, Venäjä |
| Valuma-alue | 187 km² |
Santajoki (ven. Песчаная, Pestšanaja) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa Etelä-Karjalassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joesta käytetään myös nimeä Kaltonjoki. Joen vesistöalueen latvaosat sijaitsevat Suomen puolella Lappeenrannan kaupungin alueella. Alajuoksu sijaitsee Venäjän puolella Viipurin piirin alueella ja entisen Säkkijärven kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 187 neliökilometriä, josta Suomen puolella on 122 km² ja Venäjän puolella 65 km².[1][2]
Santajoki saa alkunsa entisen Ylämaan kunnan eteläosista Ottojärven (pinnan korkeus 45,1 metriä merenpinnasta) ympäristöstä. Täältä joki virtaa kaakkoon järvireittinä Ylijärven, Husujärven, Myllylammen ja Ylä-Sammalisen kautta Ala-Sammaliseen, joka rajoittuu rajavyöhykkeeseen. Venäjän puolella alajuoksulla sijaitsee entisen Säkkijärven kunnan kirkonkylä Säkkijärvi. Jokisuussa oli Santajoen kylä.