Sappitie

Nykymaailmassa Sappitie on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt laajaa keskustelua eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja ihmisten suhteissa toisiinsa. Ilmestymisestään lähtien Sappitie on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja aiheuttanut ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Sappitie:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi tutkimme, miten Sappitie on kehittynyt ajan myötä ja miten se muokkaa yhteiskunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Sappiteillä (lat. ductus biliares) tarkoitetaan kaikkia niitä teitä, joita pitkin sappi kulkee maksasta pohjukaissuoleen ja sappirakkoon. Pienimpiä sappiteitä ovat sappihiussuonet (lat. canaliculi biliferi), jotka kulkevat maksasolujen välissä keräten maksasoluista erittyvää sappea. Ne ovat hyvin ohutseinäisiä tiehyitä, jotka laskevat maksaliuskatiehyisiin (lat. ductuli interlobulares). Maksaliuskatiehyistä sappi kulkee edelleen sappitiehyisiin eli vasempaan ja oikeaan maksatiehyeen (lat. ductus hepaticus sinestra & dextra). Vasen ja oikea maksatiehyt kulkevat ulos maksasta maksaportin kautta, jonka jälkeen ne yhtyvät yhteiseksi maksatiehyeksi (lat. ductus hepaticus communis). Yhteinen maksatiehyt vie sappea sapenjohtimeen (lat. ductus choledochus), joka laskee pohjukaissuolen isoon pohjukaissuolinystyyn. Sappirakon tiehyt (lat. ductus cysticus) yhdistää sappirakon sapenjohtimeen.

Sialla on vasen maksatiehyt, mutta siltä puuttuu oikea maksatiehyt. Maksasta tulevat oikean puolen sappitiehyet yhtyvätkin sialla suoraan yhteiseen maksatiehyeen. [1]

Lihansyöjiltä puuttuvat oikea ja vasen maksatiehyt sekä yhteinen maksatiehyt. Näillä lajeilla maksasta tulevat sappitiehyet yhtyvät erillisinä pieninä tiehyinä sappirakon tiehyeen.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b König & Liebich: ”7”, Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, s. 364. Saksa: Schattauer, 2007. ISBN 978-3-7945-2485-3 (englanti)