Nykymaailmassa Saunalahti (Viipuri) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri aloilla. Saunalahti (Viipuri) on ottanut tärkeän roolin julkisessa keskustelussa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arkielämässä. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Saunalahti (Viipuri):n eri puolia sen historiasta sen seurauksiin nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen ja harkitun analyysin avulla sen on tarkoitus tarjota kattava näkemys Saunalahti (Viipuri):stä, jotta aiheeseen saadaan syvempää ja rikastuttavaa ymmärrystä.
Saunalahti (ven. Залив Банный, Zaliv Bannij) on Viipurissa sijaitseva vesialue ja samanniminen entinen suomalainen kaupunginosa.
Saunalahden lahti erottaa toisistaan keskustan länsipuolella sijaitsevat Linnasaaren ja Sorvalin saaret. Kapeaa, osittain umpeen kasvanutta merenlahtea voidaan myös pitää salmena. Sen pohjoisosassa on saaret yhdistävä vanha kivisilta, jonka läheisyyteen valmistui Pietarin radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1870 pengeretty rautatiesilta. Kivisilta on antanut nimensä Sorvalin saaren ja mantereen väliselle Kivisillansalmelle. Vuonna 1868 otettiin käyttöön lahden eteläosassa sijaitseva maantiesilta, joka on edelleen käytössä. Se yhdistää Sorvalin ja Linnasaaren Neitsytniemen kaupunginosan.[1]
Saunalahden kaupunginosa (nykyiseltä venäläiseltä nimeltään Severnij, Северный) sijaitsee Linnasaaressa merenlahden pohjoispuolella. Sen varsinainen rakentaminen aloitettiin Monrepos'n kartanon entisille maille Pietarin radan valmistumisen jälkeen 1870-luvulla. Saunalahden kautta oli vanhastaan kulkenut Viipurin ja Turun välinen Suuri rantatie. Alun perin Viipurin maalaiskuntaan kuulunut kaupunginosa muodostui kahdesta alueesta, rautatien pohjoispuolta kutsuttiin Likolammeksi ja eteläpuolta Saunalahdeksi. Vuoden 1898 väestölaskennassa niissä oli yhteensä 525 asukasta. Alueet liitettiin Viipurin kaupunkiin vuonna 1933 ja samalla molemmista alettiin käyttämään nimeä Saunalahti. Kaupunginosassa sijaitsi muun muassa vuonna 1868 perustettu Viipurin Diakonissalaitos, jonka uusi päärakennus valmistui 1931. Saunalahti oli suosittua esikaupunkialuetta, jonka vetovoima perustui edullisiin tonttien hintoihin sekä myös läheisen Monrepos'n puiston sijaintiin.[2]
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Saunalahden Viipurin kaupunkiin kuuluvassa osassa oli 211 asukasta, joista 181 oli suomenkielisiä, 10 ruotsinkielisiä ja 20 muunkielisiä. Viipurin maalaiskuntaan kuuluneessa osassa oli 810 asukasta, joista 693 oli suomenkielisiä, 10 ruotsinkielisiä ja 107 muunkielisiä.[3]