Schaumanin linna

Tässä artikkelissa tutkimme Schaumanin linna:tä eri näkökulmista ja sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään. Schaumanin linna on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään, ja se on olennainen sen vaikutuksen ymmärtämiseksi arkielämän eri osa-alueilla. Näillä sivuilla analysoimme Schaumanin linna:n eri puolia ja tutkimme tarkasti sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaamme. Sukellamme sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Schaumanin linna:n roolia jokapäiväisessä elämässämme.

Schaumanin linna
Osoite Schaumanin puistotie 1
Sijainti Jyväskylä
Koordinaatit 62.2438°N, 25.76318°E
Valmistumisvuosi 1924
Suunnittelija Gunnar Wahlroos
Rakennuttaja Bruno Krook
Omistaja USF Invest Oy
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Schaumanin linna on Bruno Krookin rakennuttama ja arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema vuonna 1924 valmistunut kivitalo Jyväskylässä. Se kuuluu pihapiirinsä kanssa Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[1] Schaumanin linnan puiston ja siihen alun perin kuuluneen puutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin.[2]

Arkkitehtuuri

Rakennuksessa on vaikutteita useista kertaustyyleistä, kuten uusrenessanssista ja -barokista, sekä 1920-luvun klassismista.[2] Linna edusti aikansa rakennusteknistä huippua, siinä oli jo 1920-luvulla koneistettu ilmanvaihto, pumpuilla varmistettu salaojajärjestelmä, sadeveden sinne ohjaavat syöksytorvet ja koneellinen kylmiö. Rakennukseen suunniteltiin myös viinikellari, lukuisia salakäytäviä sekä täysmittainen tenniskenttä ylimpään kerrokseen.[3]

Historia

Jyväskylän Lutakossa sijainneen Schaumanin vaneritehtaan johtajana toiminut Krook rakennutti linnan itselleen ja perheelleen asuinsijaksi. Krook rakennutti linnan vaneritehtaan nimissä edustuskodikseen kysymättä lupaa tehtaan osakkeenomistajilta.[4] Krook perheineen asui linnassa vuoteen 1929 saakka. Linnassa asuivat myöhemmin lyhyitä aikoja useat tehtaan johtajista, mm. Edvard Hanell ja Uuno Savola. Savola rakennutti myöhemmin itselleen linnan viereen oman talon, Villa Savolan, jota on kutsuttu sittemmin Uunolaksi tai Pikkulinnaksi.[4]

Schaumanin linna siirtyi 2009 jyväskyläläisen arkkitehdin Jukka Tikkasen omistukseen. 2016 Tikkaselle myönnettiin Jyväskylä-seuran palkinto, jonka myöntämisessä painoi erityisesti hänen tekemänsä työ linnan entisoinnissä.[5] Vuodesta 2015 rakennuksessa on toiminut myös ympäristöteknologiayritys Tana Oy:n pääkonttori.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa, s. 15. Keski-Suomen liitto. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b Pamela Arslanbayrak: Pohjois-Päijänteen kansallinen kaupunkipuisto – Esiselvitys, s. 76. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, 2008. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Hidas remontti palauttaa Schaumannin linnan tyylin rakentaja.fi. Arkistoitu 11.7.2018. Viitattu 11.7.2018.
  4. ↑ a b Schaumanin linna www.schaumaninlinna.fi. Viitattu 30.6.2018.
  5. ↑ Jyväskylä-Seuran palkinto arkkitehti Jukka Tikkaselle. Suur-Jyväskylän lehti, 14.12.2016. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla