Nykymaailmassa Scoopshot on edelleen yhteiskunnalle erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Scoopshot on edelleen keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille, olipa se sitten talouteen, jokapäiväiseen elämään tai yhteiskunnalliseen merkitykseen johtuen. Kautta historian Scoopshot:llä on ollut keskeinen rooli siinä, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat edelleen perustavanlaatuisia nyky-yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Scoopshot:een ja sen vaikutuksiin modernin elämän eri osa-alueilla.
Scoopshot on suomalaisen P2S Media Group Oy:n kehittämä älypuhelinsovellus ja sen ympärille rakentuva kuvatoimistopalvelu, joka pyrkii joukkouttamaan uutiskuvausta ja muuta valokuvausta.[1]
Sovelluksen käyttäjät voivat ottaa kamerapuhelimellaan kuvia joko kohtaamistaan uutistapahtumista tai Scoopshot-sovelluksen ilmoittamista muista ajankohtaisista kuvaustehtävistä, joista palvelussa mukana olevat mediat tai muut yritykset tarvitsevat tuoretta kuvamateriaalia. Kuvan mukana menee palveluun tieto myös kuvauspaikasta ja -ajasta. Jos kuvaajan palveluun lataama kuva menee kaupaksi, myös kuvauspalkkion laskutus ja maksu hoidetaan älypuhelimen, sähköpostin ja tilisiirtojen välityksellä. Scoopshot ottaa kaupasta oman provisionsa.[2][3]
Scoopshot julkaistiin helmikuussa 2011.[4] Scoopshotin avulla esimerkiksi kansainvälinen Metro-kaupunkilehtiketju on värvännyt lukijoitaan ottamaan sille kuvia annetuista aiheista. P2S Media Group kertoi elokuussa 2013 Scoopshotin käyttäjinä olevan 280 000 valokuvaajaa yli 170 maassa. Scoopshot-palvelua käytti 60 mediaa ympäri maailman. Metro-lehtien lisäksi näitä ovat saksalainen WAZ Media Group, brittiläinen Daily Star, hollantilainen De Persgroep, freelance-journalismipalvelu Ebyline, turkkilainen Hürriyet, ruotsalainen Expressen ja suomalaiset MTV3 ja Fonecta.[5][6][7]
Kesällä 2013 maailman tiettävästi parhaiten kuviaan myyvä kuvatoimistokuvaaja, tanskalainen Yuri Arcurs sijoitti Scoopshotiin vajaat miljoona euroa. Hän uskoo kuvapankkien muuttuvan hakupalveluista kohti sitä, että kuvia teetetään ihmisillä tehtävien avulla. Sijoituksen lisäksi hän tuo P2S Media Groupille asiantuntemustaan valokuvabisneksestä.[2] Marraskuussa 2013 kerrottiin Scoopshotin keränneen 2,9 miljoonan euron pääomasijoituksen Conor Venture Partnersilta, Suomen Teollisuussijoitukselta ja yhtiön aiemmilta omistajilta. Sijoituksen avulla yhtiö aikoo kasvattaa myyntihenkilöstöään Yhdysvalloissa ja Britanniassa.[8]
Scoopshot-sovellus toimii iPhone-, Android- ja Windows Phone -puhelimissa.
Syksyllä 2015 Scoopshot aloitti perinteisten ammattivalokuvaajien ja kuvapankkien väliin asemoidun ammattikuvaajien ja heidän ottamiensa valokuvien välityspalvelun, Scoopshot Pron. Se on valokuvaajille ilmainen, kun taas kuvien ostajat maksavat kuvista kuvaajalle ja Scoopshot hoitaa maksuliikenteen ja varmistaa sen ennakkomaksulla kuvaajalle. Scoopshot Pro -palveluun oli marraskuussa 2015 liittynyt 1 800 ammattivalokuvaajaa 55 maassa.[9]