Sebastian Albrekt von Etter
Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Sebastian Albrekt von Etter:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Sebastian Albrekt von Etter on aihe, joka on herättänyt paljon keskustelua ja kiistoja viime vuosina, ja on tärkeää selvittää kaikki näkökulmat ja mielipiteet asiaan. Sebastian Albrekt von Etter:llä on ollut perustastaan ajan kehitykseen asti keskeinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut sellaisiin asioihin kuin politiikka, tekniikka, kulttuuri ja ympäristö. Tämän artikkelin kautta syvennymme Sebastian Albrekt von Etter:n eri ulottuvuuksiin ja yritämme ymmärtää sen vaikutusta nykymaailmassa.
Sebastian Albrekt von Etter (20. huhtikuuta 1828 Viipuri – 10. helmikuuta 1883 Moskova) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut kenraaliluutnantti.[1]
Sebastian Albrekt von Etterin vanhemmat olivat kenraaliluutnantti Paul von Etter ja Johanna Tesche ja puoliso vuodesta 1860 Emilia von Jacobson. Heidän pojistaan Paul von Etteristä ja Johan Emil von Etteristä tuli kenraaleita ja Nikolai von Etteristä diplomaatti.[1]
Von Etter tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1841 ja määrättiin sieltä valmistuttuaan vänrikkinä Henkivartioväen Semenovskojen rykmenttiin 1847. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi 1849, luutnantiksi 1851, alikapteeniksi 1854, kapteeniksi 1861 ja everstiksi 1863. Von Etter tuli keisarin sivusadjutantiksi vuonna 1865. Hänet määrättiin seuraavana vuonna Henkikaartin 3. suomalaisen tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi ja ylennettiin kenraalimajuriksi 1869. Henkivartioväen Semenovskojen rykmentin komentaja hänestä tuli vuonna 1874. Von Etter osallistui rykmentin mukana Turkin sotaan 1877–1878, jonka aikana hänet määrättiin Henkivartioväen 2. jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin komentajaksi. Sodan jälkeen vuonna 1879 hänet merkittiin Henkivartioväen 3. Suomen tarkk’ampujapataljoonan ja Henkivartioväen Semenovskojen rykmentin upseeriluetteloihin, mutta siirrettiin jo seuraavana vuonna Henkivartioväen 2. jalkaväkidivisioonan 1. prikaatin komentajaksi ja edelleen seuraavana vuonna 1. krenatööridivisioonan komentajaksi. Kenraaliluutnantiksi von Etter ylennettiin 1881. Hän kuoli kesken sotapalveluksen, toimiessaan mainitun divisioonan komentajana.[1]
Von Etter oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1872.[2]
Von Etter osti vuonna 1876 Sipoossa sijainneen Söderkullan kartanon, mutta ei kuitenkaan muuttanut asumaan sinne.[3]
Lähteet
- ↑ a b c Sebastian Albrekt von Etter Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 19.1.2020)
- ↑ Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid landtdagen i Helsingfors år 1872. Protokoll fördt hos Högl. Ridderskapet och Adeln å Landtdagen I Helsingfors år 1872. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1874, ss. 431-433.
- ↑ Hans Blomberg: Söderkullan kartano
