Sebestyén Tinódi

Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Sebestyén Tinódi, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Sebestyén Tinódi on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta niin tiedeyhteisössä kuin yhteiskunnassa yleensäkin sen vaikutuksensa ansiosta. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseen Sebestyén Tinódi on ollut useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta ympäristöömme. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Sebestyén Tinódi:een, analysoimalla sen merkitystä, sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä, joita tämä aihe voi tarjota.

István Kiss: Sebesyén Tinódi Lantos, 1979.

Sebestyén Tinódi (k. n. 1557) oli unkarilainen trubaduuri, tunnettu myös nimellä Lantos ("Luutunsoittaja"). Hän syntyi 1500-luvun alkupuolella, opiskeli latinakoulussa, haavoittui pahasti taistelussa turkkilaisia vastaan.[1]

Tinódi toimi muun muassa Budan linnan puolustajan Bálint Törökin (1502–1550) sihteerinä, vaelteli sen jälkeen ympäri maata hoveissa, linnoissa ja taistelutantereilla, rohkaisi maamiehiään laulullaan ja soitollaan sekä kehotti heitä yksimielisyyteen. Perheellistyttyään hän asettui 1548 vakinaisesti asumaan Kassaan. Missä vain sattui tärkeitä sotaisia tai valtiollisia tapahtumia, Tinódi oli läsnä saadakseen niistä tietoja ja ikuistaakseen ne runomuotoisissa "aikakirjoissaan", joita hän esitti laulaen ja soittaen ja julkaisikin useimmat nuotein varustettuina 1554 Kolozsvárissa nimellä Cronica. Runollisina tuotteina ne ovat heikkoja, asiallisen luotettavuutensa vuoksi niiden historiallinen arvo sitä vastoin on suuri. Áron Szilády julkaisi kaikki Tinódin teokset selityksin varustettuina (Régi Magyar Költők Tára. III).[1]

Sebestyén Tinódin tekstejä on teoksessa Unkarin lyyra.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Tinódi, Sebestyén, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1615. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
  2. ↑ Unkarin lyyra, Vaski-kirjastot, Finna.fi, viitattu 18.1.2024

Aiheesta muualla