Sedimenttikivilaji

Tässä artikkelissa Sedimenttikivilaji:n aihetta käsitellään laajasta ja ajattomasta näkökulmasta, jotta lukijoille voidaan tarjota kattava ja täydellinen analyysi tästä yleistä kiinnostavasta aiheesta. Sedimenttikivilaji:een liittyviä eri puolia ja lähestymistapoja tutkitaan tavoitteena tarjota kattava näkemys, joka mahdollistaa sen ymmärtämisen eri näkökulmista. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan lukijoille rikastuttavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen Sedimenttikivilaji:stä, jolloin he voivat laajentaa tietämystään ja ymmärrystään aiheesta.

Silttikiveä Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa.
Pala silttikiveä.

Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi. Savesta tulee savikiveä, hiekasta hiekkakiveä, kalkkiliejusta kerrostunutta kalkkikiveä ja turpeesta ja muusta kasvijätteestä kivihiiltä.

Sedimenttikivet muodostuvat sedimenttien eli irtaimien maalajien kovettuessa. Sedimenttejä syntyy, kun magmakivet, metamorfiset kivet tai vanhemmat sedimenttikivet rapautuvat ja kuluvat ja kun näin irronnut aines kulkeutuu ja kerrostuu uudelle paikalle. Sedimenttejä voi syntyä myös eloperäisen aineksen kerrostuessa sekä orgaanisen tai kemiallisen saostumisen tuloksena.

Öljy ja maakaasu ovat syntyneet meressä eläneiden kasvien ja eläinten muodostamasta sedimenttikivestä. Kasvi- ja eläinkudokset muuttuivat fysikaalisten ja kemiallisten prosessien seurauksena hiilivedyksi, josta raakaöljy ja maakaasu pääasiassa muodostuvat.

Sedimenttikivien kolme pääryhmää, joihin kuuluu 95 % kaikista sedimenttikivistä

Sedimenttikivet jaetaan materiaalin luonteen ja kerrostumisprosessien perusteella kolmeen ryhmään:

Sedimenttikivien rakenteet voidaan jakaa

  • erosionaalisiin
  • kerrostumisen aikaisiin
  • kerrostumisen jälkeisiin
  • biogeenisiin

Useat näistä piirteistä kertovat kuljetusprosesseista ja sedimentaatioympäristöistä.

Sedimentaatio on aineksen kulutusta, kuljetusta ja kerrostumista. Kulutusprosesseja ovat rapautuminen ja eroosio.

Lähteet

  • Maaperägeologista sanastoa: Sedimentti Geologian tutkimuskeskus GTK / Tietoaineistot/maaperägeologinen sanasto. Arkistoitu 26.10.2008. Viitattu 25.9.2020.
  • Grönholm, Sari (toim-) & Alviola, Reijo, et al.: ”Sedimenttikivet”, Retkeilijän kiviopas, s. 46. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, 2006. ISBN 951-690-973-6 Arkisto 9.4.2018 Viitattu 25.9.2020.

Aiheesta muualla