Seemiläiset kielet
Tässä artikkelissa Seemiläiset kielet:stä tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia tähän laajaan ja merkitykselliseen aiheeseen nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä ja evoluutiosta sen vaikutuksiin arkielämän eri osa-alueilla perehdymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Seemiläiset kielet:n sisältämiä useita ulottuvuuksia. Pyrimme tutkimuksen ja pohdinnan avulla valaisemaan näkökohtia, jotka ovat vähän tunnettuja tai joista keskustellaan, rikastaaksemme ymmärrystämme Seemiläiset kielet:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.[1] Seemiläisiä kieliä puhuu yli 250 miljoonaa ihmistä Lähi-idässä ja Pohjois- sekä Itä-Afrikassa. Maantieteellisesti seemiläiset kielet ovat afroaasialaisen kielikunnan koillinen ryhmä ja ainoa, jonka kieliä puhutaan Aasiassa. Ryhmän laajimmin puhuttu kieli nykyisin on arabia. Seuraavaksi eniten puhujia on amharalla, heprealla ja tigrinjalla. Maailman kielistä seemiläiset kielet olivat ensimmäisten joukossa joita alettiin kirjoittaa – akkadia kolmannen vuosituhannen puolivälissä eaa. Kieliryhmän nimi juontuu Nooan pojasta Seemistä.
Kielioppi
Seemiläisiä kieliä yhdistää se, että eri sanat koostuvat kolmesta juurikonsonantista. Vokaalit ja erilaiset liitteet muodostavat juuren kanssa eri sanoja. Usein juuret ovat samoja eri kielten välillä.
Luokittelu
Seemiläisten kielten luokittelu ei ole täysin vakiintunut. Alla Huehnergardin ja Rubinin vuonna 2011 julkaistun luokittelun pääkohdat:[2]
- itäseemiläiset
- länsiseemiläiset
- keskiseemiläiset
- etiopianseemiläiset
- nykyeteläarabialaiset
Maltan kieli kuuluu arabian kieliryhmään. Syyrian kieli kuuluu aramealaiseen kieliryhmään.[2]
Lähteet
- ↑ Zuckermann, Ghil'ad (2012), Burning Issues in Afro-Asiatic Linguistics (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b Semitic Glottolog.org. Viitattu 16.10.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seemiläiset kielet Wikimedia Commonsissa
