Tässä artikkelissa keskitymme aiheeseen Sega 32X, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri piireissä ja aloilla. Vuosikymmenten ajan Sega 32X on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, ja sen merkitys kasvaa edelleen. Ajan mittaan Sega 32X on vaikuttanut ihmisiin, yhteiskuntiin ja yhteisöihin eri tavoin ja synnyttänyt loputtomasti mielipiteitä, kantoja ja lähestymistapoja. Tällä kertaa perehdymme Sega 32X:n oleellisiin, kiistanalaisimpiin ja merkittävimpiin puoliin, jotta voimme syventää sen merkitystä ja ymmärtää sen vaikutusta eri yhteyksissä.
Sega 32X (jap. スーパー32X, viitattu myös projektinimellä Mars) on Sega Mega Drivelle julkaistu laajennusosa, joka julkaistiin pidentämään Mega Driven elinkaarta. Laite lisäsi Mega Driveen 32-bittisen prosessorin ja teksturoituja polygoneja tukevan 3D-grafiikan tuen.[1]
Segan julkaistua Mega Drivensä vuonna 1989 sillä oli konsolimarkkinoilla tekninen yliote Nintendon Nintendo Entertainment System -konsoliin nähden, mutta Nintendon julkaistua Super Nintendo Entertainment Systeminsä vuonna 1991 Sega tarvitsi jälleen teknisen etulyöntiaseman konsolimarkkinoilla.
Segan vuonna 1991 Japanissa julkaistu Sega Mega-CD ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen toivotulla tavalla ja yhtiön täytyi pohtia vaihtoehtoja Nintendon lyömiseksi. Sega kehitteli useita planeettojen mukaan nimettyjä projekteja, joista muutamat käyttivät yhtiön kolikkopeleihin suunniteltua laitteistoa.
32X julkaistiin marraskuussa 1994 Pohjois-Amerikassa nimellä Sega Genesis 32X, Japanissa julkaisu tapahtui kuukautta myöhemmin nimellä Sega Super 32X ja tammikuussa 1995 laite saapui Eurooppaan nimellä Sega Mega Drive 32X.
Vuonna 1994 kaikki valmistetut 600 000 kappaletta myytiin loppuun. Sega suunnitteli vuoden 1995 toisella puoliskolla julkaistavaa laitetta nimeltä Neptune, jossa 32X ja Mega Drive olisi yhdistetty.[2] Julkaisun jälkeen ilmeni eräitä yhteensopivuusongelmia vanhempien Genesis-mallien kanssa ja laitteelle oli saatavilla vain pieni määrä pelejä. Lisäksi Sega ilmoitti pian 32X:n julkaisun jälkeen uuden konsolin tulevan myyntiin jouluksi 1995. Suunniteltu Neptune peruttiin ja kuluttajat odottivat jo Sega Saturn-konsolin tuloa.[3]
Samaan aikaan markkinoille saapui myös Sega Saturn, jonka kanssa pelit eivät olleet yhteensopivia.[4] Segalla oli kehityksessä myös projektinimellä Jupiter pelimoduuleja käyttävä konsoli, mutta päätti panostaa Saturniin koska CD-ROMit ovat halvempia valmistaa ja kykenevät tallentamaan enemmän tietoa.[3]
Vuonna 1996 Sega ilmoitti lopettavansa 32X:n ja myönsi luvanneensa liikoja. Sega panosti Saturniin ja myi jäljellä olevat 32X-laitteet alennettuun hintaan.[3]
Pohjois-Amerikassa Sega julkaisi myös Power Strip -jatkojohdon/haaroittimen, joka helpotti useiden virtalähteiden käyttöä samaan aikaan. Mega Drive, 32X ja Mega-CD käyttivät kukin omaa virtalähdettä, ja jatkojohto oli suunniteltu tavallista suuremmilla väleillä virtalähteiden koon vuoksi. Myöhemmin Sega Saturn korjasi asian käyttämällä laitteen sisäistä virtalähdettä. Useiden muiden konsolien valmistajat ovat käyttäneet myös sisäistä virtalähdettä tai "inline"-mallia, jolloin virtalähde ei ole suoraan kiinni pistokkeessa.[5]
Laitteessa on kaksi kappaletta Hitachin SuperH SH-2 suoritinta, 256 KB RAM-muistia ja 256 KB VRAM-näyttömuistia.[4][1] Laite kykenee näyttämään 32 768 väriä yhtäaikaa kun Mega Driven itsensä avulla oli tavallisesti 64 väriä yhtä aikaa.[1] Laitteessa on myös parannettu monikanavainen äänituki.[1]
Laitteelle julkaistiin 36 peliä sen elinaikana.[6]