Sekakäyttö

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä Sekakäyttö:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime aikoina. Sekakäyttö on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja analyyseja eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tämän artikkelin aikana tutkimme Sekakäyttö:een liittyviä eri näkökohtia, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen merkitystä globaalissa kontekstissa. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Sekakäyttö:n ympärillä, tavoitteenamme tarjota laajempi ja kattavampi näkemys aiheesta. Lue eteenpäin saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Sekakäyttö:stä!

Alkoholia ja unilääkkeitä
Alkoholia, unilääkkeitä, opioideja ja rauhoittavia lääkkeitä.
Sekakäyttöä: alkoholia ja bentsodiatsepiineja.

Sekakäyttö on erilaisten päihteiden tai päihteinä käytettyjen keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden samanaikaista käyttöä. Sekakäyttöä voi esiintyä myös ilman, että sitä tietoisesti tavoiteltaisiin[1].

Sekakäyttö voi tapahtua esimerkiksi siten, että otetaan ensin alkoholia, sitten ylivilkkauteen rauhoittavaa, illan lopulla piristävää huumetta, unilääkettä nukahtamiseen ja krapulaisena aamulla vahvaa opioidisärkylääkettä. Tai jopa näitä kaikkia samanaikaisesti, jolloin haittavaikutukset voivat olla erityisen vaarallisia.

Sekakäytön seurauksena voi syntyä riippuvuus moneen aineeseen, jolloin sen lopettaminen on vaikeaa. Suurimpana ongelmana on lääkeaineiden vaarallisuus, kun niitä yhdistellään keskenään, ja niiden vaikutusta voimistetaan alkoholin kanssa. Vakavimmillaan sekakäyttö aiheuttaa kuoleman (hengitys- tai sydänpysähdyksiä) tai vakavia myrkytystiloja.

Kuolemantapaukset

Buprenorfiini on Suomen huumeiden käyttäjien keskuudessa yleisin opioidi[2]. Hyvin harvat kuolevat yksistään opioidien yliannostukseen. Lähes aina on kyse sekakäytöstä bentsodiatsepiinien ja/tai alkoholin kanssa.

Vuonna 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaisen raportin mukaan 91:ssä tapauksessa 95:stä (96 prosenttia) vainajalla oli veressään myös bentsodiatsepiineja, ja tämän lisäksi 38:ssä tapauksessa 95:stä (40 prosenttia) verestä löytyi myös alkoholia.[3] Vuonna 2009 tärkeimmät lääkeainelöydökset myrkytyskuolemissa eivät olleet kovia huumausaineita, vaan kodeiinia ja tramadolia. Yleisiä olivat kodeiinin ja ibuprofeenin yhdistelmä tai kodeiinin ja parasetamolin yhdistelmä. Apulaisylilääkäri Pekka Laine Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikalta mainitsi lääkevalmisteet Panacod ja Ardinex.[4]

Osa Suomessa myrkytyskuolemien tärkeimmiksi löydöksiksi todetuista lääkeaineista vuoden 2010 järjestyksessä [5]
Lääkeaine 2006 2007 2008 2009 2010
Buprenorfiini 28 35 32 38 49
Tramadoli 28 41 36 35 47
Kodeiini 49 44 61 46 39
Amitriptyliini 48 35 34 39 32
Levomepromatsiini 32 30 36 26 24
Tsopikloni 29 31 30 29 21
Fentanyyli 3 7 15 6 20
Ketiapiini 10 12 12 25 17
Mirtatsapiini 14 19 14 16 16
Metadoni 13 16 18 20 15
Pregabaliini 1 7 9 12 15

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Myrkytykset (Arkistoitu – Internet Archive) THL 23.1.2015.
  2. ↑ Buprenorfiini Päihdelinkki-sivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 24.2.2016.
  3. ↑ Huumetilanne Suomessa 2010 Raportti 40/2010, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Sivu 93
  4. ↑ Lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt Yle 3.11.2009.
  5. ↑ Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun Suomen Lääkärilehti 22/2012 vsk 67.

Aiheesta muualla