Selejevo

Nykyään Selejevo on erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Kautta historian Selejevo on vaikuttanut ihmisten elämään eri tavoin ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, ajatuksiinsa ja toimintatapoihinsa. Yhteiskunnallisesti Selejevo on ollut eri alueiden keskustelujen ja keskustelujen kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkemyksiä. Tästä syystä on tärkeää syventyä Selejevo:n tutkimukseen, jotta voidaan ymmärtää sen merkitys ja vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Selejevo:n eri puolia analysoimalla sen historiallista kontekstia, sen merkitystä tänään ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.

Selejevo
Селеево

Selejevo

Koordinaatit: 57°23′32″N, 31°24′7″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Poddorjen piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 006,58 km²
Väkiluku (2010) 660











Selejevo (ven. Селеево) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Poddorjen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Lovatjoen rannalla 35 kilometriä Poddorjesta kaakkoon.[1] Kylässä on 330 ja kunnassa 660 asukasta (vuonna 2010)[2].

Maantiede

Selejevon kunnan pinta-ala on 1 006,58 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Staraja Russan, idässä Marjovon ja etelässä Holmin piireihin sekä lännessä Poddorjen kuntaan[1]. Pinta-alasta 89,9 % on metsää ja 5,7 % maatalousmaata[3].

Kunnan alueella virtaa Lovat ja sen sivujoki Redja[4]. Seudulle suunnitellaan Poddorjen rauhoitusaluetta[5].

Asutus

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 36 kylää: Astratovo, Belohnovo, Bezlovo, Blazniha, Bolšije Jazvištši, Dobrantsevo, Golovenka, Goluzino, Gorki, Gorodnja, Gubino, Kakovka, Kirkovo, Knjaštšino, Kolomno, Kuliki, Kursko, Ljublino, Lobyni, Malyje Jazvištši, Moltšanovo, Ovtšinnikovo, Pankovka, Peregino, Rjabkovo, Šalyžino, Slugino, Starokursko, Stehnovo, Teljatkino, Terebyni, Verhnjaja Pustoška, Vjazki, Vorotavino, Zaretšje ja Zarutševje[6].

Selejevon jälkeen toiseksi suurin asutuskeskus on vajaan 200 asukkaan Peregino. Kymmenessä kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta ja useimmissa on vain muutama asukas.[2]

Liikenne, talous ja palvelut

Selejevosta linja-autoyhteydet Poddorjeen ja Novgorodiin[7].

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut sekä maa- ja metsätalous[8]. Kunnassa toimii puunjalostusyrityksiä[7]. 45 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella ja 49 % työikäisistä ei käy ansiotöissä[9].

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, yleinen sauna ja posti. Eräitä julkisia palveluja on myös Pereginossa.[10]

Nähtävyydet

Seudulla on lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Lovatin rannalla Židovitšissa ja Kurskossa on kaksi muinaislinnaa.[11]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Generalnyi plan, s. 6.
  2. ↑ a b Generalnyi plan, s. 19–20.
  3. ↑ a b Generalnyi plan, s. 38.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 12.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 17.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 7.
  7. ↑ a b Generalnyi plan, s. 40.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 25.
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 24–25.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 32–33.
  11. ↑ Generalnyi plan, s. 14–16.

Aiheesta muualla