Selim Ekbom

Nykymaailmassa Selim Ekbom on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin synnyttäen keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Sen vaikutus ulottuu eri aloille poliittisesta kulttuuriin, ja se on onnistunut vangitsemaan niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin huomion. Koska mielipiteitä ja näkökulmia on monenlaisia, on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti ja kriittisesti Selim Ekbom:n nykyistä roolia sekä sen mahdollisia tulevia vaikutuksia. Siksi ehdotamme tässä artikkelissa tarkastelemaan tyhjentävästi ja objektiivisesti Selim Ekbom:een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Selim Ekbom
Henkilötiedot
Syntynyt9. huhtikuuta 1807
Turku, Suomi
Kuollut20. huhtikuuta 1886 (79 vuotta)
Vaasa, Suomi
Ammatti hovioikeuden presidentti, Senaatin oikeusosaston jäsen
Arvonimikunniatohtori
Vanhemmat Per Johan Ekbom
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Fredrika Aminoff († 1892)
Lapset Pehr Ivar Ekbom ja 7 muuta

Selim Mohammed Ekbom (9. huhtikuuta 1807 Turku – 20. huhtikuuta 1886 Vaasa) oli Vaasan hovioikeuden pitkäaikainen presidentti ja Suomen senaatin oikeusosaston jäsen.[1][2] Hänet aateloitiin vuonna 1879[3] ja introdusoitiin Suomen aateliin vuonna 1882 aatelisena sukuna numero 258.[4]

Tuomarinuran alku

Suoritettuaan tuomarintutkinnon vuonna 1829 Ekbom toimi Turun hovioikeudessa, ensin auskultanttina, myöhemmin ylimääräisenä notaarina, kanslistina, kirjaajana ja ylimääräisenä viskaalina. Vuonna 1839 hän siirtyi kanneviskaaliksi perustettavaan Viipurin hovioikeuteen. Vuodesta 1844 hän toimi Jääsken tuomiokunnan tuomarina toimien samalla Viipurin hovioikeuden apujäsenenä 1847–48.

Senaattori ja hovioikeuden presidentti

Vuonna 1855 Ekbom palasi Turkuun Turun ja Porin läänin lääninsihteeriksi. Läänin kuvernöörin Carl Fabian Langenskiöldin siirryttyä Helsinkiin senaattoriksi Ekbom toimi vt. kuvernöörinä vuosina 1857–1858. Vuonna 1859 hänet itsensäkin kutsuttiin senaattoriksi Senaatin oikeusosastoon.

Vuonna 1862 Ekbom nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi, jona hän toimi kuolemaansa, vuoteen 1886, saakka.[5][6] 79-vuotias Ekbom löytyi eräänä huhtikuisena tiistaiaamuna kuolleena vuoteestaan, istuttuaan vielä edellisenä päivänä virassaan hovioikeudessa.[7]

Arvonimet ja kunniamerkit

Ekbom promovoitiin vuonna 1879 Uppsalan yliopiston oikeustieteen kunniatohtoriksi. Vuonna 1882 hänelle myönnettiin Venäjän Valkoisen Kotkan ritarikunnan ensimmäisen luokan kunniamerkki.[8]

Perhe

Ekbomin isä, kihlakunnantuomari Per Johan Ekbom syntyi Tukholmassa, mutta siirtyi opiskelemaan Turun yliopistoon.[9] Selim Ekbomin puoliso oli vuodesta 1834 Fredrika Aminoff († 1892). Ekbomin kuoltua myönsi Suomen senaatti leskelle 27 000 markan lahjoituksen[10] ja lisäksi eläkkeen.[11] Pariskunnalla oli kahdeksan lasta, joista kuusi eli aikuisikään. Poika Pehr Ivar Ekbom toimi Viipurin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena.[12]

Julkaisuja

  • Berättelse angående Vasa hofrätts stiftelse, öden och verksamhet o. s. v., 1876

Lähteet

  1. ↑ Ekbom, Selim - Nordisk familjebok, 1881, s. 294
  2. ↑ Kotivuori, Yrjö: Selim Ekbom. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  3. ↑ Adelskap - Finlands Allmänna Tidning no 298, 23.12.1879
  4. ↑ Ekbom. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  5. ↑ † Selim Ekbom - Wiborgsbladet no 64, 22.04.1886
  6. ↑ Silmäys kuluneeseen vuoteen (Waasan hovioikeuden presidentti S. Ekbom kuollut) - Turun Lehti nro. 1, 04.01.1887, s.2
  7. ↑ Kuollut. Presidentti Waasan hovioikeudessa Selim Ekbom... - Waasan Lehti, no 32, 21.04.1886
  8. ↑ Suomalaissyntyiset palkitut
  9. ↑ Kotivuori, Yrjö: Per Johan Ekbom. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  10. ↑ Nya Pressen nro. 134, 19.5.1886, sivu 2
  11. ↑ Finlands Allmänna Tidning, nro. 131 9.6.1886, sivu 1
  12. ↑ Hovioikeudenneuvos P.I. Ekbom kuollut Turussa -Suomalainen Wirallinen Lehti, nro. 45, 24.02.1890
Edeltäjä:
Johan Wilhelm Forsman 		Keisarillisen Vaasan hovioikeuden presidentti
1862–1886 		Seuraaja:
Robert August Montgomery
Edeltäjä:
Fabian Langenskiöld 		Turun ja Porin läänin kuvernööri
1857–1858 (vt.) 		Seuraaja:
Johan Axel Cedercreutz