Semanttinen Web

Tässä artikkelissa käsittelemme Semanttinen Web-ongelmaa eri näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä asiasta. Semanttinen Web on tämän päivän yhteiskunnassa erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja pohdiskeluja eri aloilla. Seuraavilla riveillä analysoimme erilaisia ​​Semanttinen Web:een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiaa, sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen eettisiä vaikutuksia, sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Toivomme, että tämä syvällinen tutkiminen antaa lukijalle mahdollisuuden saada laajempi ja rikkaampi käsitys Semanttinen Web:stä ja auttaa rikastuttamaan tietoa tästä aiheesta.

Semanttinen Web, toisinaan myös tunnettu nimellä Web 3.0 (ei kuitenkaan sama kuin Web3), on verkon laajennus, joka perustuu World Wide Web Consortiumin (W3C) standardeihin. W3C:n mukaan “semanttinen web tarjoaa yleisen kehysympäristön, joka mahdollistaa datan jakamisen ja uudelleenkäyttämisen yli sovellus-, yritys- ja yhteisörajojen.[1] Termin loi Tim Berners-Lee tarkoituksenaan kuvata dataverkkoa, jonka sisältöä koneet pystyvät prosessoimaan.[2] Siinä missä kriitikot ovat kyseenalaistaneet semanttisen webin toteutettavuutta, ovat puolestapuhujat tuoneet esille sen sovellusten toimivuuden olevan todistettu teollisuuden, biologian ja humanististen tieteiden aloilla.[3] Käytännössä tämä tarkoittaa dataverkkoa, jonka datan osaset on luotu niin, että niiden sisällön perusteella myös koneet pystyvät luomaan liittyvyyssuhteita datan osasten väleille.

Esimerkki

Esimerkkitapaus kuvattuna kaaviona. Koneiden automaattisesti toteuttamaa semanttisen webin käyttöä kuvaavat kaikki muut nuolet paitsi nro 1.

Semanttinen web voi olla osa arjen ja työelämän tavallista arkea.selvennä Berners-Lee mainitsee haastattelussa tilanteen, jossa henkilö ilmoittautuu seminaariin, ja tämä tapahtuu esimerkiksi seminaarin internet-sivuilla. Tietokone ymmärtää tässä kohtaa liittyvyyssuhteen henkilön, ja tapahtuman välillä. Silloin kone automaattisesti alkaa hakea henkilöä mahdollisesti kiinnostavia tietoja, jotka se löytää etsimällä seminaariin liitettäviä tietoja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi aikatauluja, osoite- ja yhteystietoja tai vaikkapa sijainteja. Nämä tiedot löydettyään kone ymmärtää liittyvyyssuhteita löytämiensä tietojen ja henkilön sovellusten ja laitteiden välillä, jolloin se automaattisesti siirtää esimerkkeinä mainitun informaation oikeisiin kohteisiinsa. Lopputuloksena siis seminaarin tärkeimpien henkilöiden yhteystiedot päivittyvät käyttäjän yhteystietoluetteloon, seminaarin tapahtumapaikat puhelimen kartta-sovellukseen, ja aikataulut käyttäjän kalenteriin.

Sovellukset

Semanttinen web on käyttömahdollisuuksiltaan ja käytännöllisyydeltään liki rajaton kokonaisuus. Rajat ylittävien tietolähteiden tehokas ja älykäs hyödyntäminen luo monenlaisia palvelu- ja sovellusmahdollisuuksia:

  • Dokumenttien ”merkitseminen” (tag) semanttisella informaatiolla, joka on sisällytetty dokumentin metadataan. Tämä muuttaa dokumentin sellaiseksi, että myös melko yksinkertainen hakukone ymmärtää sen liittyvän tiettyihin asioihin, eli niihin hakusanoihin jotka metadataan on merkitty.
  • Eräänlaiset kartastot eli ontologiat, joita hakukoneet voivat käyttää liittyvyyssuhteiden etsimiseen hakusanojen ja merkintöjen lisäksi. Tällaisena kartastona voidaan pitää vaikkapa äärettömän suurta ajatuskarttaa, josta kone osaa etsiä omaan sanaansa liittyvät sanat.
  • Automatisoidut hakuagentit jotka käyttävät semanttista webiä yllä mainituin tavoin.

Tällaiset palvelut voivat olla hyödyllisiä julkisille hakukoneille tai niitä voidaan käyttää tiedonhallintaan organisaation sisällä. Liiketoimintasovellukset sisältävät seuraavia:

  • Yhdistetyistä lähteistä hankitun tiedon integroinnin helpottaminen.
  • Yritysterminologian epäselvyyksien poistaminen.
  • Tietojen palauttamisen tehostaminen ja siten informaatiotulvan lieventäminen.
  • Relevantin tiedon tunnistaminen.
  • Päätöksenteon tukeminen.

Yritysmaailmassa semanttista webiä käyttää suljettu ryhmä, ja johto pystyy asettamaan organisaation suuntaviivat siihen liittyen, esimerkiksi tiettyjen ontologioiden käyttöönoton suhteen. Julkiseen semanttiseen webiin verrattuna yritysmaailmassa on vähemmän vaatimuksia esimerkiksi skaalautuvuuteen liittyen. Lisäksi organisaation sisällä kiertävä informaatio on yleisesti luotettavaa, eikä myöskään yksityisyys ole asiakastietoja lukuun ottamatta niin suuri ongelma.

Teknologiat

Semanttisen webin alueella kehitetään XML-perustaisia metakieliä ja -standardeja sekä ontologiatekniikoita, joiden avulla verkon resurssien sisällöllinen kuvaaminen ja hyödyntäminen käyvät mahdolliseksi. Tunnetuimpiin teknologioihin ja standardeihin kuuluvat W3C:n RDF(S) ja Web Ontology Language (OWL) sekä ISO:n Topic Maps.

Lähteet

  1. ↑ "W3C Semantic Web Activity". World Wide Web Consortium (W3C). November 7, 2011. Retrieved November 26, 2011.
  2. ↑ Berners-Lee, Tim; James Hendler; Ora Lassila (May 17, 2001). "The Semantic Web". Scientific American Magazine. Retrieved March 26, 2008.
  3. ↑ Lee Feigenbaum (May 1, 2007). "The Semantic Web in Action". Scientific American. Retrieved February 24, 2010.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Semanttinen Web.