Nykymaailmassa Semjon Kirsanov:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Tekniikan ja globalisaation myötä Semjon Kirsanov on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen eri aloilla politiikasta kulttuuriin, talouteen ja yhteiskuntaan yleensä. Semjon Kirsanov:n ymmärtämisen ja analysoinnin merkitys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän moniin ulottuvuuksiin sekä sen vaikutukseen ihmiskunnan tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa tutkimme Semjon Kirsanov:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Semjon Kirsanov | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1902 Odessa, Venäjä |
Kuollut | 1972 (69–70 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | venäjä |
Tuotannon kieli | venäjä |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Semjon Kirsanov (1902 Odessa, Venäjä – 1972 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen runoilija. Hän kirjoitti vallankumouksen aikaan Majakovski-henkisiä agitointirunoja. Muutettuaan Moskovaan hän esiintyi yhdessä Majakovskin kanssa. Häntä arvosteltiin 1930-luvulla formalismista. Hän piti runoilijuutta käsityöläisammattina, mutta myöhemmin hän saattoi kuitenkin käsitellä runoissaan myös yleisinhimillisiä aiheita.[1]
Kirsanovin runoja on suomeksi antologiassa Idän ja lännen runot: valikoima Neuvostoliiton ja Amerikan uutta runoa, suom. ja toim. Markku Lahtela ja Anselm Hollo, Helsinki: Weilin + Göös 1963[2]