Seppo Aalto

Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Seppo Aalto:een, aiheeseen, joka on kiinnittänyt ihmisten ja eri alojen asiantuntijoiden huomion. Seppo Aalto on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään historiallisesta alkuperästään nykypäivän merkitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Seppo Aalto:n monia puolia, tutkimme sen merkitystä, vaikutusta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi perehdymme Seppo Aalto:n ympärille syntyneisiin erilaisiin näkökulmiin ja näkemyksiin, jotka tarjoavat lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Seppo Kalevi Aalto (s. 23. helmikuuta 1951 Kuusankoski) on suomalainen historiantutkija.[1]

Aalto kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen iltalukiosta 1979 ja tehtyään sähköasentajan töitä hän palasi opintojen pariin ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1988, filosofian lisensiaatiksi 1991 sekä väitteli filosofian tohtoriksi 1996 Helsingin yliopistossa. Työuransa hän aloitti Helsingin yliopiston historian laitoksen assistenttina ja tutkijana 1988–1996. Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosenttina hän on toiminut vuodesta 1997. Aalto toimi määräaikaisessa virkasuhteessa olevana professorina 1998–2001 ja akatemiatutkijana 2001–2004, Helsingin historian tutkijana 2004– ja määräaikaisessa virkasuhteessa olevana yliopistonlehtorina 2006–2007.[1]

Päätyönsä ohessa Aalto on toiminut Tilaushistoriakeskuksen johtokunnan jäsenenä vuodesta 2001 ja Suomen historiallisen seuran tutkijajäsenenä vuodesta 1996.[1]

Aalto on kirjoittanut lukuisia Suomen historiaa käsitteleviä teoksia sekä artikkeleita useisiin teoksiin. Lisäksi hän on kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita agraariajan rikollisuudesta, paikallisyhteisöistä ja urheilun historiasta.[1] Hänelle myönnettiin Tieto-Finlandia vuonna 2018 teoksesta Kapina tehtailla.[2]

Julkaisuja

  • Jokerit liukkailla jäillä: 25 vuotta Jokeri-kiekkoa, Team-Erica, 1992
  • Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia, Karkkilan kaupunki, 1992 (yhdessä Kimmo Rentolan kanssa)
  • Suomi kautta aikojen (vuodet 1521–1721), Otava, 1992
  • Kirkko ja kruunu siveellisyyden vartijoina: seksuaalirikollisuus, esivalta ja yhteisö Porvoon kihlakunnassa 1621–1700, Suomen historiallinen seura, 1996 (väitöskirja)
  • Suomen kulttuurihistoria 1, Tammi, 2002 (yhdessä muiden kanssa)
  • Ruotsin keskiajan kuninkaiden elämäkerrat (teoksessa Suomen hallitsijat: kuninkaat, keisarit ja presidentit), Weilin+Göös, 2000
  • Urheilu – viihteestä viihdeteollisuudeksi (teoksessa Helsingin historia vuodesta 1945), Helsingin kaupunki, 2000
  • Talonpojan elämä: Pornaisten historia I vuoteen 1869, Pornaisten kunta, 2003
  • Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi, Weilin+Göös, 2006 (yhdessä muiden kanssa)
  • Tähtien tarina: Helsingin jalkapalloklubi 100 vuotta, Helsingin jalkapalloklubi, 2007 (yhdessä muiden kanssa)
  • Suomalaisen arjen historia 4: Hyvinvoinnin Suomi, Weilin+Göös, 2008 (yhdessä muiden kanssa)
  • Sotakaupunki: Helsingin Vanhankaupungin historia 1550–1639, Otava, 2012
  • Kauppiaita ja laivanvarustajia. Helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550–1809, Siltala, 2016
  • Kapina Tehtailla: Kuusankoski 1918, Siltala, 2018

Lähteet

  1. ↑ a b c d Autio, Veli-Matti: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 19. (Studia Biographica 6) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-940-1
  2. ↑ Ollikainen, Tapio: Urheilumies, duunari, rokkari, pasifisti ja professori: Historioitsija Seppo Aalto on kaivanut monia ojia ja arkistoja. Yliopisto, 2019, nro 7, s. 30–34.