Seppo Hentilä

Nykyään Seppo Hentilä on yhteiskunnassa ajankohtainen aihe, joka herättää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Ajan myötä Seppo Hentilä:stä on tullut keskustelujen, keskustelujen ja pohdiskelujen lähentymispiste erilaisissa yhteyksissä, olipa kyse sitten akateemisesta, työelämästä tai henkilökohtaisesta ympäristöstä. Sen vaikutus on saavuttanut pisteen, jossa on välttämätöntä syventyä Seppo Hentilä:een, sen vaikutuksiin ja vaikutukseen elämäämme. Tässä artikkelissa käsittelemme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Seppo Hentilä:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja sen mahdollisia vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaamme.

Seppo Juhani Hentilä (s. 10. huhtikuuta 1948 Oulu)[1] on valtiotieteen tohtori ja Helsingin yliopiston poliittisen historian emeritus[2]professori[3] sekä tunnettu entisen Itä-Saksan tuntija.

Hentilä oli vuosina 2007 ja 2008 virkavapaalla poliittisen historian professorin virastaan työskennellessään vierailevana professorina Berliinin Humboldt-yliopiston laitoksessa Kolleg für Vergleichende Geschichte Europas. Hentilän puoliso, Marjaliisa Hentilä, on niin ikään työskennellyt vuodesta 2005 alkaen Berliinissä Finnland-Institut in Deutschland für Kultur, Wissenschaft und Wirtschaftin johtajana.[4]

Hentilä toimi vuosina 2002–2007 Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan inspehtorina.

Hentilä valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2005.[5] Lokakuussa 2018 Hentilä sai Tietokirjailijapalkinnon Helsingin kirjamessuilla.[6] Sittemmin hänen kirjoittamansa, Suomen sisällissodan kokemuksia ja niiden jälkiä käsittelevä Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (2018) nimettiin vuoden tiedekirjaksi 2018,[7] ja hän sai siitä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.[8]

Opiskellessaan Hentilä toimi Akateemisen Sosialistiseuran johtokunnassa ja vuodesta 1973 oli SDP:n jäsen. Hän jatko-opiskeli DDR:ssä.[9]

Teokset

Valikoima:

  • Hentilä, Marjaliisa & Hentilä, Seppo: Tasavallan ensimmäiset : presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925. Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-234-980-4
  • Hentilä, Seppo: Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-514-1 Vuoden tiedekirja 2018
  • Hentilä Marjaliisa & Hentilä Seppo: Saksalainen Suomi 1918. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-384-0
  • Berliiniin – Retkiä lähihistoriaan, 2008 (Marjaliisa Hentilän kanssa)
  • Neutral zwischen den beiden deutschen Staaten. Finnland und Deutschland im Kalten Krieg. Berlin: Berliner Wissenschafts-Verlag, 2006. (saksaksi)
  • Harppi-Saksan haarukassa: DDR:n poliittinen vaikutus Suomessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1004) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-650-1
  • Kaksi Saksaa ja Suomi – Saksan-kysymys Suomen puolueettomuuspolitiikan haasteena. Helsinki: SKS, 2003.
  • Hentilä, Seppo & Krötzl, Christian & Pulma, Panu: Pohjoismaiden historia. Helsinki: Edita, 2002. ISBN 951-37-3614-8
Kirja on julkaistu myös latviaksi 2005.
  • Suomen poliittinen historia 1809–1995 (–2009). Helsinki: WSOY, 1995 (6. uudistettu painos 2009). (Osmo Jussilan ja Jukka Nevakiven kanssa)
Kirja on käännetty myös venäjäksi 1998, ruotsiksi 1998 ja 2000, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja englanniksi 1999, kiinaksi 2001, puolaksi ja ukrainaksi 2002, italiaksi 2004.
  • Jaettu Saksa, jaettu historia. Kylmä historiasota 1945–1990. Tampere: Suomen historiallinen seura, 1994.
  • Nevakivi, Jukka & Hentilä, Seppo & Haataja, Lauri: Poliittinen historia: Johdatus tutkimukseen. Helsinki: Finn Lectura, 1993. ISBN 951-8905-69-X
  • Saksa – voima Euroopan keskellä. Helsinki: Painatuskeskus Oy, 1993. (Erkki Karjalaisen ja Raija Vallan kanssa)
  • DDR – valtio ilman kansaa. Helsinki: VAPK-kustannus, 1992.
  • Suomen työläisurheilun historia I–III. Hämeenlinna: Karisto, 1982–1987.
  • Veljeyttä yli Pohjanlahden. Suomen ja Ruotsin työväenliikkeen kosketuskohtia suuresta Sundsvallin lakosta Suomen kansalaissotaan. Helsinki: Gaudeamus, 1980.
  • Den svenska arbetarklassen och reformismens genombrott inom SAP före 1914. Arbetarklassens ställning, strategi och ideologi. (väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: Suomen historiallinen seura. ISBN 951-9254-23-4 (ruotsiksi)

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. ↑ Seppo Hentilä esittely Helsingin yliopisto. Viitattu 31.3.2017.
  3. ↑ Seppo Hentilä: Curriculum Vitae (Seppo Hentilän työsivut) valt.helsinki.fi. Arkistoitu 22.2.2007. Viitattu 13.9.2007.
  4. ↑ Finnland-Institut in Deutschland: Henkilökunta Berlin: Finnland-Institut in Deutschland. Viitattu 13.9.2007.
  5. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  6. ↑ Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 27.10.2018. suomentietokirjailijat.fi. Viitattu 9.1.2019.
  7. ↑ Vuoden tiedekirja -palkinto Seppo Hentilälle 8.1.2019, päivitetty 9.1.2019. Tieteellisten seurain valtuuskunta, tsv.fi. Viitattu 9.1.2019.
  8. ↑ Vuoden 2019 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin minedu.fi. 1.10.2019. Viitattu 1.10.2019.
  9. ↑ Eläkkeelle jäävä professori Seppo Hentilä (sivu 16) Poleemi 2/2014.

Aiheesta muualla