Seppo Sajama

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Seppo Sajama:n merkitystä eri yhteyksissä ja olosuhteissa. Yhteiskuntavaikutuksesta populaarikulttuuriin Seppo Sajama on jättänyt merkittävän jäljen jokapäiväiseen elämään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Seppo Sajama:n monia puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme, kuinka Seppo Sajama on kehittynyt ajan myötä ja mitä tulevaisuuden ennusteita voidaan ennakoida tämän ilmiön suhteen. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan kuvan Seppo Sajama:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa sen alkuperästä perintöön.

Seppo Sajama
Henkilötiedot
Syntynyt19. helmikuuta 1952
Rovaniemi
Kuollut29. maaliskuuta 2023 (71 vuotta)
Joensuu
Kansalaisuus Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto
Instituutti Joensuun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto
Tutkimusalue filosofia, erityisesti fenomenologia ja etiikka

Seppo Eino Sajama (19. helmikuuta 1952 Rovaniemi – 29. maaliskuuta 2023 Joensuu)[1][2] oli suomalainen filosofi. Sajama toimi filosofian professorina Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella Joensuun kampuksella[3] ja käytännöllisen filosofian dosenttina Turun yliopiston filosofian laitoksella. Hänen erikoisalansa olivat etiikka ja fenomenologia.[4] Julkisuudessa Sajama tunnustautui ”vanhaksi humanistiksi”.[5] Sajaman siirryttyä eläkkeelle Itä-Suomen filosofian professuuri lakkautettiin eikä siellä sen jälkeen ole voinut opiskella filosofiaa pääaineena.lähde?

Sajama oli naimisissa Saara Sajaman (o.s. Pitkonen) kanssa ja heillä on neljä lasta.lähde?

Ura

Turun yliopistossa väitellyt Sajama tarkasteli väitöskirjassaan muun muassa Franz Brentanon filosofiaa. Sajaman opettajana toimi Sven Krohn, joka kehitti Turusta Suomen fenomenologisen filosofian keskuksen.lähde?

Sajama edusti analyyttistä fenomenologiaa. Suomessa fenomenologiaa on perinteisesti tutkittu mannermaisen filosofian näkökulmasta. Työllään Sajama laajensi suomalaisen analyyttisen filosofian perinteen käsitystä filosofian ongelmista.[6]

Sajama oli kiinnostunut käytännöllisestä filosofiasta ja eettisistä ongelmista. Hän tarkasteli ammattietiikkaa, syrjäytymistä, asunnottomuutta, hoitotyön etiikkaa ja terveyspalveluiden priorisoinnin oikeudenmukaisuuskysymyksiä.lähde?

Sajama oli osallisena professori Pentti Arajärven johtamassa tutkimuskonsortiossa, joka tutkii syrjäytymisen oikeudellisia pidäkkeitä.[7] Sitä ennen Sajama toimi Suomen Akatemian rahoittamassa asunnottomuutta tutkivassa hankkeessa.[8]

Sajama kuului Suomen filosofisen yhdistyksen julkaiseman Ajatus-vuosikirjan toimitusneuvostoon[9].

Teokset

  • Sajama, Seppo (et al.): A Historical Introduction to Phenomenology. London; New York: Croom Helm, 1987. ISBN 0-7099-5425-5
  • Sajama, Seppo: Idea, Judgement and Will: Essays on the Theory of Judgement. Turku: University of Turku, 1983 Isbn= 951-642-342-6.
  • Sajama, Seppo (et al.): Moral life : essays in honour of Juhani Pietarinen on his 50th birthday December 16, 1988 by his students. Turku: University of Turku, 1988.
  • Arkipäivän filosofiaa: Kertomus ihmisestä tiedon hankkijana ja arvoratkaisujen tekijänä. (Hygieia-sarja (2. painos 1995)) Helsinki: Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3800-2
  • Arkipäivän etiikkaa hoitotyön näkökulmasta. (Hygieia-sarja) Helsinki: Kirjayhtymä, 1995. ISBN 951-26-4018-X
  • Supererogation and high values. (Reports from the Department of Theoretical Philosophy) Turku: University of Turku, 1983. ISBN 951-642-393-0
  • Räikkä, Juha & Kotkavirta, Jussi & Sajama, Seppo: Hyvä ammattilainen: Johdatus ammattietiikkaan. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1652-X

Muuta

  • Korte, T. & J. Räikkä (ed.): Philosophical Perspectives – Essays in Honour of Seppo Sajama on his 50th Birthday. Painosalama, 2002. ISBN 951-29-2243-6
  • Mill, John Stuart: Utilitarismi. Suomentanut Kari Saastamoinen, Seppo Sajama ja Marko Järvenpää. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-791-9
  • Oksanen, Markku & Launis, Veikko & Sajama, Seppo (toim.): Etiikan lukemisto. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-156-2

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus. Karjalainen 16.4.2023, s. 32.
  2. ↑ Aalto-Heinilä, Maija & Oksanen, Markku: Seppo Sajama 1952-2023: arvostettu ja laaja-alainen tutkija sekä pidetty opettaja Itä-Suomen yliopisto. 31.3.2023. Viitattu 1.4.2023.
  3. ↑ Joensuun yliopisto: Seppo Sajama Joensuun yliopisto. Viitattu 16.6.2007.
  4. ↑ Turun yliopisto: Seppo Sajama Turun yliopisto. Viitattu 16.6.2007.
  5. ↑ Yliopistouudistuksesta huonoja kokemuksia Itä-Suomessa YLE. Viitattu 7.7.2011.
  6. ↑ Jylhämö Kimmo: Niin & Näin 2/96. Eurooppalaisen filosofian seura. Arkistoitu 10.5.2006. Viitattu 17.12.2009.
  7. ↑ Syrjäytymisen oikeudelliset pidäkkeet (vanhentunut linkki) 17.12.2009. Suomen Akatemia. Viitattu 17.12.2009.
  8. ↑ Oikeus asumiseen asunnottomuusnäkökulmasta 22.12.2009. Vaasan yliopisto. Arkistoitu 16.3.2009. Viitattu 22.12.2009.
  9. ↑ Ajatus Suomen filosofinen yhdistys. Viitattu 16.6.2007.