Sergei Lukjanenko

Nykymaailmassa Sergei Lukjanenko on aihe, joka on saanut suuren merkityksen useilla alueilla. Henkilökohtaisesta ammattitasolle Sergei Lukjanenko on herättänyt laajaa kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Sen vaikutus on havaittavissa eri sektoreilla politiikasta teknologiaan, koulutuksen ja kulttuurin kautta. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sergei Lukjanenko:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Lisäksi käsittelemme Sergei Lukjanenko:n mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Sergei Lukjanenko vuonna 2011.

Sergei Vasiljevitš Lukjanenko (ven. Сергей Васильевич Лукьяненко; s. 11. huhtikuuta 1968 Karatau (nyk. Qarataw), Kazahstanin SNT, Neuvostoliitto) on venäläinen fantasia- ja tieteiskirjailija, koulutukseltaan psykoterapeutti. Hänet tunnetaan toiminnantäyteisistä juonirakenteista ja moraalisesta pohdiskelusta. Lukjanenko on ollut tuottelias ja suosittu kirjailija, joka on julkaissut vuosittain 1–2 kirjaa. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu kuusiosainen Yöpartio-romaanisarja (1998–2012), josta on tehty kaksi elokuvaa (Night Watch – yövahti ja Day Watch). Lukjanenko käsikirjoitti elokuvat yhdessä ohjaaja Timur Bekmambetovin kanssa. Lukjanenkon teoksista on suomennettu Yöpartio-sarjan viisi ensimmäistä osaa. Lukjanenkon (yhdessä toisen kirjoittajan kanssa) kirjoittamaan tieteisfantasiakirjaan perustuu myös tietokonepeli A Farewell to Dragons, perinteinen roolipeli.

Elämä

Lukjanenko syntyi Kazahstanin sosialistisessa neuvostotasavallassa. Hänen isänsä on venäläis-ukrainalainen ja äitinsä tataari. Hän opiskeli psykoterapiaa Alma-Atassa ja aikoi erikoistua lastenpsykiatriaan, mutta Neuvostoliiton romahdettua lääkäreiden palkat laskivat ja hän alkoi elättää perhettään kirjoittamalla. 1990-luvun puoleenväliin tultaessa hänen kirjansa alkoivat saavuttaa suosiota, ja hän muutti Moskovaan. Hänen puolisonsa Sonja Lukjanenka on lapsipsykologi, ja heillä on kaksi lasta.

Vasta Night Watch – yövahti -elokuvan suosion vaikutuksesta Lukjanenkon kirjoja alettiin kääntää muun muassa englanniksi.

Lukjanenko itse mainitsee tärkeimmiksi esikuvikseen Robert A. Heinleinin, Strugatskin veljekset ja Vladislav Krapivinin. Hän on saanut useita fantasiakirjallisuuspalkintoja sekä kotimaassaan että ulkomailla, muun muassa parhaan kirjailijan palkinnon Turussa pidetyssä EuroCon 2003:ssa.

Suomennokset

  • Yöpartio. ((Ночной дозор, 1998.) Suomentanut Arto Konttinen) Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-066-6
  • Päiväpartio. ((Дневной дозор, 2000.) Suomentanut Arto Konttinen) Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-200-4
  • Hämärän partio. ((Сумеречный дозор, 2004.) Suomentanut Arto Konttinen) Helsinki: Into, 2014. ISBN 978-952-264-267-7
  • Viimeinen partio. (Последний дозор, 2006.) Suomentanut Arto Konttinen. Helsinki: Into, 2015. ISBN 978-952-264-436-7.
  • Uusi partio. (Новый дозор, 2012.) Suomentanut Arto Konttinen. Helsinki: Into, 2016. ISBN 978-952-264-650-7.
  • Kuudes vartio. (Шестой Дозор, 2014.) Suomentanut Arja Pikkupeura. Helsinki. Into, 2021. ISBN 978-952-351-687-8.

Aiheesta muualla