Tämän päivän artikkelissa tutkimme, miten Sevastopol on vaikuttanut elämäämme. Sevastopol on jättänyt yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai historiallisen merkityksensä kautta. Läpi tekstin tarkastelemme Sevastopol:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä nykyajan evoluutioon. Tavoitteena on ymmärtää sen merkitys ja vaikutus nykymaailmassa. Lisäksi perehdymme eri näkökulmiin ja mielipiteisiin Sevastopol:stä ja analysoimme sen merkitystä monipuolisista ja rikastuvista näkökulmista. Liity mukaan tälle kiehtovalle matkalle Sevastopol:n vaikutuksen kautta todellisuutemme!
Sevastopol (Aqyar) Севастополь |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Sevastopolin sijainti Ukrainassa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Valtion alainen kaupunkipiiri | Sevastopol |
Perustettu | 1654–1655 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 864 km² |
Väkiluku (2013) (kaupunki) | 342 580[2] |
– Metropolialue | 383 437[2] |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 299000–299699 |
Suuntanumero(t) | +380 692 |
Rekisterikilpi | CH / 27 |
sev
(Sivusto on ollut osin epäkunnossa ainakin 27. ja 28.2.2014) |
|
ISO 3166-2 -aluekoodi: UA-40
Sevastopolin osuus Ukrainan vuoden 2011 BKT:stä oli 9,359 mrd. UAH eli 0,9088 mrd. euroa eli 0,7 % maan BKT:stä. Henkeä kohti BKT:tä tuotettiin vuonna 2011 yhteensä 24 564 UAH eli 2 385 EUR. Tämä oli 86 maan keskiarvosta.[3][4] Vuonna 2013 keskimääräinen kuukausipalkka kaupungissa oli 3 114 UAH eli 282 euroa.[5][6] |
Sevastopol (ukr. ja ven. Севасто́поль, krimintat. Aqyar) on kaupunki Krimillä, Ukrainassa. Se on Kiovan tavoin suoraan tasavallan alainen hallintoalue. Sitä rajaa pohjoisessa ja idässä Krimin autonominen tasavalta, etelässä ja lännessä puolestaan Mustameri.[7] Vuodesta 2014 Sevastopol on muun Krimin tavoin ollut Venäjän miehittämänä.
Sevastopolissa oli aikaisemmin Venäjän keisarikunnan laivastotukikohta ja kaupunki muodosti oman hallintoalueensa keisarikunnan Taurian kuvernementissa.[8] Nykyään Sevastopolin kaupunkipiirissä on paitsi Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohta, myös Ukrainan laivaston päämaja ja Ukrainan ilmavoimien joukko-osasto.
Sevastopol on asukasluvultaan Krimin niemimaan suurin kaupunki. Se on säilynyt suosittuna matkailukohteena IVY-maiden turistiliikenteessä.
Alue oli ainakin 27. helmikuuta 2014 saakka Ukrainan hallinnassa, mutta helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa venäläiset sotajoukot miehittivät pääosan siitä. Ukrainan sotavoimien tukikohdat, kuten Sevastopol-Belbekin lentoasema piiritettiin.
Maaliskuussa Venäjän presidentti Putin ja Krimin autonomisen tasavallan parlamentin puhemies Vladimir Konstantinov sopivat kaupunkipiirissä ja muualla Krimin niemimaalla järjestetyn Krimin kansanäänestyksen jälkeen keskenään Krimin autonomisen tasavallan liittämisestä Venäjään.
Krimin kansanäänestys ei kuitenkaan ole pätevä tai sitova. Tämä todetaan Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 68/262 torstaina 27.3.2014 – äänin 100 puolesta, 11 vastaan –, joka toteaa Krimin kansanäänestyksestä, että se "ei ole sitova eikä sen avulla Krimin autonomisen tasavallan tai Sevastopolin kaupungin asemaa voida muuttaa".[9] Miehitetyn alueen asema on kiistanalainen.
Sevastopol perustettiin Aqyar-nimisen tataariasutuksen paikalle vuonna 1783 Venäjän keisarikunnan saatua Krimin niemimaan hallintaansa. Paikkakunnasta tuli tärkeä laivastotukikohta ja myöhemmin kauppasatama. Britit ja ranskalaiset piirittivät Sevastopolia Krimin sodan aikana, ja se antautui 11 kuukauden taistelujen jälkeen. Venäjän keisarikunnan Taurian kuvernementissa Sevastopolin kaupunki muodosti oman, 266,4 neliökilometrin laajuisen (vajaa kolmannes nykyalueesta) hallintoalueensa. Alueella asui vuonna 1897 jo 57 455 henkeä, joista itse Sevastopolin kaupungissa 53 595.[8]
Toisessa maailmansodassa Sevastopol kesti akselivaltojen piiritystä 250 päivää vuosina 1941–1942. Saksalaisten valloitettua kaupungin 4 200 juutalaista ja muuta asukasta koottiin stadionille, josta heidät sanottiin lähetettävän maataloustyöhön. Kaikki kuitenkin ammuttiin 12. heinäkuuta 1942.[10]
Neuvostoliitossa kaupunkia ei liitetty Krimin alueeseen (oblastiin), vaan se oli Ukrainan perustuslain mukaan muodollisesti suoraan Kiovan hallinnon alainen.
Alue oli ainakin 27. helmikuuta 2014 saakka Ukrainan hallinnassa, mutta helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa venäläiset sotajoukot miehittivät pääosan siitä. Maaliskuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Krimin autonomisen tasavallan parlamentin puhemies Vladimir Konstantinov sopivat keskenään 18.3.2014 Krimin liittämisestä Venäjään. Sopimuksen mukaan Krim liittyisi Venäjän liittovaltioon tasavaltana ja Sevastopol saisi erityisaseman. Sotilasmiehityksen aikana järjestetyillä äänestyksillä ei ole kansainvälistä tunnustusta, eikä kansainvälisen oikeuden perusteella Venäjällä ole oikeutta miehittää Krimin autonomisen tasavallan aluetta. Esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto äänestyksessä 13 valtiota 15:stä piti aiottua kansanäänestyksen järjestämistä alueen itsenäistymisestä tai Venäjään liittymisestä laittomana. Äänestyksessä Kiinan pidättyi äänestämästä ja Venäjä vastusti ja käytti vetoaan.[11] Monen muun tutkijan tavoin esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen vertasi pikakansanäänestystä oikeusvallaltaan mielipidekyselyyn ja arvioi Krimin niemimaan voivan muuttuvan Euroopan niin sanotuksi harmaaksi alueeksi. Hän uskoi tilanteen vaikuttavan kielteisesti krimiläisten arkielämään, sillä he ovat aiemmin eläneet vuosikymmeniä sovussa.[12]
Sotilasmiehityksen jatkuessa alue siirtyi suurelta osin de facto Venäjän haltuun. Sotilasmiehitystä, sen aikaisia tapahtumia ja Venäjän pyrkimystä liittää miehittämänsä Krimin niemimaalla olevat Ukrainan Sevastopolin kaupunkipiiri ja Krimin autonominen tasavalta valtionsa osaksi ei vielä maaliskuun 18. päivänä 2014 ollut käsitelty Kansainvälisessä tuomioistuimessa, joka on valtioiden välisiä kiistoja käsittelevä ja niistä lainvoimaisia tuomioita antava YK:n alainen oikeusistuin. Venäjän helmi-maaliskuun 2014 tapahtumien seurauksena Sevastopolin kaupunkipiirin asema on kiistanalainen.
Sevastopol on taloudeltaan pienin Ukrainan 27:stä ylemmän tason hallinnollisesta alueesta. Vuonna 2011 kaupunkipiirin osuus oli 0,7 prosenttia maan BKT:stä eli 9,359 miljardia Ukrainan hryvniaa (UAH) tai vuoden lopun virallisella vaihtokurssilla 908,8 miljoonaa euroa. Jokaista asukasta kohti kansantuotetta syntyi Sevastopolissa vuonna 2011 yhteensä 24 564 UAH eli 2 385 euroa. Tämä oli 86 prosenttia Ukrainan keskiarvosta.[3][4] Vuonna 2013 keskimääräinen kuukausipalkka kaupungissa oli 3 114 UAH tai 282 euroa, mikä oli alle Ukrainan keskiarvon.[5][6]
Sevastopoliin johtaa Simferopolista kaksi valtatieyhteyttä: M26 ja etelärannikon Jaltan kautta kiertävä M18.[7] Kaupunki on Ukrainan päärataverkon erään radan matkustajaliikenteen pääteasema.[13] Sevastopolin rautatieasemalle saapuu junia säännöllisesti niin Kiovasta, Pietarista kuin Moskovastakin.[14]
Sevastopolin kaupungin pohjoispuolella on Sevastopol-Belbekin lentoasema (UKFB), joka on hyväksytty kansainväliseen lentoliikenteeseen. Kesäkausina se palvelee matkailijoita ja esimerkiksi Dniproavia lentää sinne Kiova-Borispolista.[15]
Sevastopol on tärkeä satamapaikka ja sinne liikennöidään meriteitse rahti- ja matkustajaliikenteen aluksin.
Ukrainan tilastokeskuksen arvion mukaan Sevastopolin kaupunkipiirin (ukr. Севастопольська міська рада) asukasluku oli vuoden 2014 alussa 383 900. Kaupunkipiirin asukkaista kaupunkilaisia oli 360 000 ja maaseutuväkeä 23 900.[16] Sevastopolin kaupunkipiirin pinta-ala on 864 neliökilometriä.
Sevastopolin kaupunkipiiri sisältää kaksi kaupunkia (Sevastopol ja Inkerman) ja neljä kaupunginosaa (piiriä).[17] Kaupunkipiirin Leninin ja Gagarinin piirit muodostavat Sevastopolin kaupunkikeskustan. Nahimovin piiri (pohjoisosa) ja Balaklava (kaakossa) sisältävät Sevastopolin laitakaupungin. Balaklavan aiemmin itsenäinen kaupunki muodostaa Sevastopolin eteläisen osan ja on osa Balaklavan piiriä. Sevastopolin kaupungin (vuonna 2013: 342 580 as.) lisäksi kaupunkiasukkaita on Inkermanin kaupungissa (11 985 as.) ja Nakimovin piirin Katšan kaupunkityyppisessä taajamassa (5 137 as.).[2]
Ukrainan ja Venäjän itsenäistyttyä Sevastopolista ja laivastotukikohdasta käytiin pitkällinen poliittinen keskustelu maiden välillä. Venäjä kieltäytyi aluksi luovuttamasta kaupunkia Ukrainalle, koska se ei ollut tukikohtaluonteensa vuoksi ollut koskaan varsinaisesti Ukrainan SNT:n osa. Vuonna 1997 Sevastopol kuitenkin luovutettiin Ukrainalle ja laivastotukikohta vuokrattiin Venäjälle vuoteen 2017 asti. Vuonna 2010 vuokrasopimusta jatkettiin Harkovan sopimuksella. Uusi sopimuskausi jatkoi vuokra-aikaa 25 vuodella vuoteen 2042 saakka. Tukikohta-alueeseen kytkeytyy Venäjän laivaston Katšan lentotukikohta (ven. Кача, ).[18][19]
Sevastopolin lentoasema (Belbek) toimii kesäisen siviililiikenteen ohella Ukrainan ilmavoimien nopean toiminnan yksikön, 204. taktisen lentoprikaatin lentotukikohtana.lähde? Ukrainan laivaston päämaja sijaitsee Sevastopolissa ja useat Ukrainan laivaston aluksista pitävät kaupunkia kotisatamanaan.[20]
Alueet | |
---|---|
Autonominen tasavalta | |
Kaupungit |