Nykymaailmassa Sheldon Harnick on aihe, joka kiinnittää useiden ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Sheldon Harnick:stä on tullut toistuva keskustelunaihe kaikkialla joko sen historiallisen merkityksen, nyky-yhteiskunnan vaikutuksen tai populaarikulttuurin vaikutuksen vuoksi. Poliittisista keskusteluista akateemisiin keskusteluihin Sheldon Harnick on edelleen kuuma aihe, joka herättää tunteita, mielipiteitä ja pohdintoja kaikilla elämänaloilla. Rajat ylittävän tärkeänä Sheldon Harnick on edelleen kiinnostava kohde kaikenikäisille ja -taustaisille henkilöille, ja se on vakiinnuttanut itsensä aiheena, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua.
Sheldon Mayer Harnick (30. huhtikuuta 1924 – 23. kesäkuuta 2023 New York[1]) oli yhdysvaltalainen sanoittaja.
Harnick varttui Chicagossa ja vietti nuoruudessaan kolme vuotta Yhdysvaltain armeijassa. Armeijan jälkeen hän pääsi opiskelemaan musiikkia Chicagon Northwestern-yliopistoon, josta valmistui vuonna 1949.[2] Vuoden 1950 tienoilla hän muutti New Yorkiin.[3]
Hän teki säveltäjä Jerry Bockin kanssa yhteistyössä lukuisissa musikaaleissa. Heidän ensimmäinen yhteinen musikaalinsa oli vuoden 1958 The Body Beautiful.[4] Seuraavana vuonna heidän näytelmänsä Fiorello! palkittiin Tony-, Pulitzer- ja New York Drama Critics’ Circle -palkinnoilla.[5][4] Vielä menestyneemmäksi tuli vuoden 1964 Viulunsoittaja katolla (engl. Fiddler on the Roof), joka voitti yhdeksän Tonya ja lukuisia muita palkintoja.[5] Muihin Bockin ja Harnickin musikaaleihin kuuluvat She Loves Me (1963), The Apple Tree (1966) ja heidän viimeiseksi tuotoksekseen jäänyt The Rothchilds (1970).[4]
Harnick on kirjoittanut englanninkieliset sanoitukset useisiin tunnettuihin ulkomaisiin teatterinäytelmiin ja oopperoihin, kuten Franz Lehárin Iloiseen leskeen (1977), Michel Legrand’n Cherbourgin sateenvarjoihin ja Georges Bizet’n Carmeniin (1981). Hän on sanoittanut myös muun muassa Jack Beesonin (Captain Jinks of the Horse Marines, 1975), Richard Rodgersin (Rex, 1976) ja Thomas A. Shepardin (Love in Two Countries, 1991) musiikkia. Hän kirjoitti Cy Colemanin kanssa tunnussävelmät elokuviin Sydäntenmurskaaja (1972) ja Riemuloma Riossa (1984).[2]
Harnick valittiin Songwriters Hall of Fameen vuonna 1971.[2]