Shin’yō
Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida Shin’yō:tä yksityiskohtaisesti. Opimme lisää sen merkityksestä, sen vaikutuksesta elämäämme ja siitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Shin’yō on kiehtova aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen historian aikana. Tämän artikkelin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Shin’yō:tä ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme. Samoin tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Shin’yō:stä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan Shin’yō:n maailmaan ja tutustumaan kaikkeen, mitä sillä on tarjottavanaan!
| Shin’yō / 神鷹 | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Deschimag Werk AG, Bremen / Kuren laivastontelakka |
| Laskettu vesille | 14. joulukuuta 1934 Scharnhorst |
| Palveluskäyttöön | 15. joulukuuta 1943 |
| Poistui palveluskäytöstä | Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Spadefishin upottama 17. marraskuuta 1944 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
17 500 t (standardi) 20 916 t (kuormattu) |
| Pituus | 189,36 m (vesiraja) |
| Leveys | 25,6 m |
| Syväys | 8,18 m |
| Koneteho |
2 × akselia 2 × AEG turbiinimoottoria 4 × höyrykattilaa 26 000 shp |
| Nopeus | 22 solmua |
| Miehistöä | 942 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
33 × lentokonetta 8 × 127 mm/45 tykkiä 30 × 25 mm -ilmatorjuntatykkiä |
Shin’yō (jap. 神鷹) oli keisarillisen Japanin laivaston saattuetukialus toisessa maailmansodassa.
MV Scharnhorst oli bremeniläisen Nord deutscher LLoyd Linen matkustajalinjalaiva, joka jäi syyskuussa 1939 toisen maailmansodan alkaessa Kaukoitään. Japanin laivasto osti aluksen, joka muutettiin saattuelentotukialukseksi.[1]
Muutostyöt
Midwayn taistelussa kärsittyjen lentotukialustappioiden jälkeen alus päätettiin muuttaa lentotukialukseksi. Alus siirrettiin 30. kesäkuuta Kuren laivastontelakalle, jossa se siirrettiin telakalle 21. syyskuuta. Alukselle lisättiin torpedovyöt samoin kuin nostettava tutkamasto. Alukselle rakennettiin lentokansi ja sille komentosilta. Alus aloitti muutostöiden jälkeiset koeajot 1. marraskuuta 1943, ja se otettiin palvelukseen 15. marraskuuta 1943 nimellä Shin’yō.[2]
Palvelus
Alus osallistui lyhyellä urallaan joukkojenkuljetustehtäviin läntisellä Tyynellämerellä. Alus oli matkalla Singaporeen 17. marraskuuta 1944, kun Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Spadefish torpedoi aluksen upottaen sen. Vain 70 miestä aluksen 1 200 miehistön jäsenestä selvisi hengissä.[2]
Lähteet
- Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy, 1869-1945. London: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1 (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Jentschura et al 1977 s. 60
- ↑ a b IJN Shinyo: Tabular Record of Movement CombinedFleet.com. Arkistoitu 12.8.2011. Viitattu 18.9.2016. (englanniksi)
| S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |