Nykymaailmassa Sichuanin maanjäristys 2008 on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille planeetan eri osissa. Sichuanin maanjäristys 2008-keskusteluista on tullut yhä tärkeämpiä eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tämä artikkeli pyrkii syventymään Sichuanin maanjäristys 2008:n tärkeimpiin näkökohtiin, analysoimalla sen vaikutusta, sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, joita sen läsnäolo nyky-yhteiskunnassa voi aiheuttaa.
Sichuanin maanjäristys 2008 | |
---|---|
![]() |
|
Päivämäärä | 12. toukokuuta 2008 |
Magnitudi | 7,9 (Mw) |
Syvyys | 19 km |
Episentrumin sijainti | Yingxiu (kaupunki), Wenchuanin piirikunta, Ngawan autonominen prefektuuri, Sichuan |
Maat, joihin vaikutukset ulottuivat |
![]() |
Henkilövahingot |
kuolleita: 70 000 kodittomia 5 miljoonaa |
Sichuanin maanjäristys 2008 oli maanjäristys, joka tapahtui 12. toukokuuta 2008 kello 14.26 (UTC+8) Kiinassa Sichuanin maakunnan Ngawan autonomisen prefektuurin Wenchuanin piirikunnan alueella. Jo toukokuussa 2008 pelättiin 50 000 ihmisen kuolleen ja 4,8 miljoonan jääneen kodittomaksi.[1] Loukkaantuneiden määräksi ilmoitettiin yli 159 000.[2]
Syyskuun 2008 tietojen mukaan maanjäristyksessä kuoli 70 000 ihmistä ja viisi miljoonaa jäi kodittomiksi. Lisäksi 18 000 kirjattiin kadonneiksi, mutta heidän uskotaan kuolleen.[3] Yli tuhat koulua tuhoutui. Syyskuussa 2008 kiinalaisen asiantuntijaryhmän mukaan heikot rakennusmateriaalit ja kantavien rakenteiden huono suunnittelu johti koulujen tuhoon.[4]
7,9 richterin järistys vaati kuolonuhreja sekä keskuksensa lähellä Sinchuanin maakunnassa että pohjoispuolisessa Gansun maakunnassa. Järistyksen on kerrottu tuhonneen 80 % rakennuksista Bechuanissa.[5]
Kiina avasi ovensa ensimmäisen kerran muiden maiden avustusjoukoille katastrofialueella. Kiinan presidentti Hu Jintao kiitti julkisesti kaikkia maita, jotka auttoivat katastrofin uhreja.[6]
Maanjäristyksen keskus oli kymmenen kilometrin syvyydessä, mikä tekee siitä niin kutsutun matalan järistyksen. Helsingin yliopiston seismologin Matti Tarvaisen mukaan alle sadan kilometrin syvyinen keskus tuntuu laajalla alueella. Järistyspesäke voi olla syvimmillään 700–800 kilometrin syvyydessä. Matala ja iso järistys on tuhoisin.[7] Maanjäristyksen kesto oli kolme minuuttia. Wenchuanissa oli yön aikana 313 jälkijäristystä. Järistys oli rajuin Kiinassa kolmeen vuosikymmeneen.[8]
Järistyskeskus oli Sichuanin maakunnan pohjoisen ja vuoristoisen Ngawan autonomisen prefektuurin Wenchuanin piirikunnassa, 92 km Chengdusta luoteeseen.[8] Sichuanin maakunnassa asuu runsas 80 miljoonaa ihmistä.[9] Maankunnan pääkaupunki on Chengdu, jossa asuu 10 miljoonaa ihmistä. Maanjäristys vaurioitti myös viereisiä Gansun maakuntaa ja Chongqingin aluetta, jossa asuu 30 miljoonaa ihmistä.[10]
Sichuanin järistys havaittiin Vietnamin Hanoissa ja Thaimaan Bangkokissa ja Pekingissä. Hanoissa ihmisiä kiirehti ulos huojuvista rakennuksista ja Bangkokissa asukkaita evakuoitiin.[7] Järistys tuntui 1 300 km päässä Pekingissä.[11] Pekingissä korkeat rakennukset huojuivat seitsemän minuuttia. Shanghaissa maan korkein rakennus Jinmao-torni evakuoitiin.[12]
Järistyksen keskuksen lähellä (koillispuolella), Mianyangin prefektuuritason kaupungin 160 000 asukkaan Beicehuanin piirikunnassa 80 % taloista sortui. Sichuanissa järistys hajotti kaksi kemikaalitehdasta. Tehtaista vuoti 80 tonnia ammoniakkia. Tuhojen koko laajuus selviää vasta vähitellen.[8] Uutistoimisto Xinhuan mukaan läntisessä Sichuanissa viisi voimalaa irrotettiin sähköverkosta ja kuusi muuntoasemaa suljettiin.[13]
Lähes 7 000 koulua sortui Sichuanissa. Asukkaat ovat arvostelleet heikkoa rakentamisen laatua. Kiinalaistiedotusvälineiden mukaan rakentajat ympäri maan ovat yrittäneet maksimoida voittonsa käyttämällä huonoja materiaaleja ja jättämällä tarpeellisia työvaiheita tekemättä.[14]
Maanjäristys vaurioitti liki 400 patoa. Maan vesivaroista vastaavan ministerin mukaan Kiinan pitää varautua tulvantorjuntaan.[15]
Maanjäristyksen aiheuttamat tulvat vaikeuttivat ainakin kesäkuun puoliväliin 18 miljoonan kiinalaisen elämää. 1,3 miljoonaa ihmistä evakuoitiin, 141 000 kotia tuhoutui ja viranomaisten mukaan ainakin 55 henkeä kuoli tulvien vuoksi.[16] Pahoin tuhoutuneen Beicehuanin kaupungin tulvajärvi alkoi viranomaisten mukaan tyhjentyä kesäkuun puolivälissä.[17]
Aluksi Kiina arvioi vahinkojen kustannuksiksi 6 mrd. euroa, mutta ne nousivat myöhemmin kymmeniin miljardeihin euroihin. Sichuanin maakuntahallitus lupasi korjata tiet ja kaupungit kolmessa vuodessa. Täysin tuhoutunutta Beichuanin kaupunkia ei korjata. Järistys tuhosi 1 600 kulttuurikohdetta, kuten parituhatta vuotta vanhan Erwangin temppelin. Suurin osa Kiinan pandoista elää Sichuanissa ja pelättiin järistyksen vaikutuksia pandojen ravinnonhakuun ja elinympäristöön.[6]
Pelastustöissä oli 12. toukokuuta 2008 noin 20 000 sotilasta. Beichuanissa kaikki alle 50-vuotiaat miehet auttoivat raivauksissa.[8] Ihmisiä pelastettiin sortuneista taloista. Yli 60 000 ihmistä oli yhä kateissa 13.5. Tiet ovat osittain tuhoutuneet. Ilma oli sateinen. Paikallisen Punaisen Ristin mukaan pelastustyöolosuhteet olivat hyvin vaikeat. Punainen Risti jakoi telttoja, huopia ja ruokaa.[12]
Järistys tapahtui maanantaina. Torstaina Kiina antoi japanilaisille avustustyöntekijöille luvan tulla maahan auttamaan uhreja. Aiemmin Kiina ilmoitti ottavansa vastaan kansainvälistä materiaaliapua, mutta ei ulkomaista avustajia.[18]
YK antaa Kiinalle seitsemän miljoonaa dollaria hätäapua.[14]