Silikoni

Nykymaailmassa Silikoni on aihe, jolla on keskeinen paikka yhteiskunnan keskusteluissa ja keskusteluissa. Olipa kyse sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista tai kulttuurisista vaikutuksista, Silikoni on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Silikoni:n relevanssi ja merkitys ulottuu maailmanlaajuisesti, ja sen vaikutus tuntuu arkielämän eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Silikoni:n ympärillä olevia eri puolia ja näkökulmia. Tavoitteena on ymmärtää syvällisesti sen laajuus ja sen vaikutukset nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Tämä artikkeli käsittelee kemiallista yhdistettä. Silikoni on myös radio-ohjelma.
Lineaarisen polydimetyylisiloksaanin kemiallinen rakenne.

Silikonit eli polysiloksaanit ovat pii-happi-polymeerejä, joiden kemiallinen kaava on n, jossa R on orgaaninen ryhmä, kuten metyyli, etyyli tai fenyyli. Nämä materiaalit koostuvat epäorgaanisesta pii-happi ketjurungosta, jossa piiatomeihin on kiinnittynyt orgaanisia sivuryhmiä. Joissakin tapauksissa orgaaniset sivuryhmät kiinnittävät kaksi tai useampaa -Si-O- -ketjua yhteen. Erilaisia silikoneja voidaan syntetisoida muuttamalla -Si-O- -ketjujen pituutta ja sivuryhmiä, jolloin niille muodostuu erilaisia ominaisuuksia koostumusten vaihdellessa. Silikoni voi olla nestemäistä, geeliä, kumimaista tai täysin kiinteää. Yleisin silikonityyppi on PDMS eli lineaarinen polydimetyylisiloksaani.

Silikonia käytetään yleisesti tiivistysaineena.

Silikoniöljyt, -polymeerit ja -tiivistysaineet ovat hajuttomia ja värittömiä, vedenpitäviä, kemikaalinkestäviä, hapettumista kestäviä ja vakaita korkeissa lämpötiloissa. Niillä on matala sulamispiste eivätkä ne johda sähköä. Silikoneja käytetään voiteluaineina, tiivisteinä, palontorjunnassa, lääketieteellisissä tuotteissa kuten keinonivelissä ja rintaimplanteissa. Myös elintarvikekäytössä kuten astioissa, paistinpannun kantena tai lappoletkuna. Niitä käytetään orgaanisten polymeerien korvikkeena korkeissa lämpötiloissa.

Aiheesta muualla