Tässä yhteydessä haluamme käsitellä aihetta Simion Bughici, joka on epäilemättä erittäin tärkeä aihe tänään. Simion Bughici on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua useilla aloilla, niin akateemisesta, tieteellisestä, poliittisesta kuin yhteiskunnallisestakin. Kautta historian Simion Bughici:llä on ollut keskeinen rooli ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, ja se on vaikuttanut suoraan ja epäsuorasti koko yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Simion Bughici:een ja analysoimme sen vaikutusta, kehitystä ja merkitystä eri yhteyksissä. Epäilemättä Simion Bughici on jännittävä ja monimutkainen aihe, joka ansaitsee lähestymisen eri näkökulmista ymmärtääkseen sen tärkeyden ja vaikutuksen nykymaailmassa.
Simion Bughici | |
---|---|
![]() |
|
Romanian ulkoministeri | |
Edeltäjä | Anna Pauker |
Seuraaja | Grigore Preoteasa |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. joulukuuta 1914 Iași, Romania |
Kuollut | 1. helmikuuta 1997 (82 vuotta) Bukarest, Romania |
Tiedot | |
Puolue | Romanian Kommunistinen puolue |
|
Simion Bughici, alun perin Simon David, (s. 14. joulukuuta 1914 Iași, Romania – 1. helmikuuta 1997) oli romanialainen kommunistijohtaja, joka toimi diplomaattina ja 1950-luvun alussa maansa ulkoministerinä.[1]
Bughici oli taustaltaan juutalainen. Hänen alkuperäinen nimensä on Simon David. Hän kasvoi Romaniaan kuuluneessa Bessarabiassa sijaitsevassa Iașin kaupungissa. Hän kävi lukiota kolme vuotta ja työskenteli tekstiiliteollisuudessa. Jo 15-vuotiaana hän liittyi sosialistiseen kommunistiseen nuorisojärjestöön. Vuonna 1932 hän liittyi laittomaan Romanian kommunistiseen puolueeseen. Toimintansa vuoksi hänet vangittiin. Vapautumisensa jälkeen hän työskenteli kutomatehtaalla. Hän jatkoi edelleen toimintaan kommunistisessa puolueessa, mutta hänet vangittiin uudelleen vuonna 1936 ja vapautettiin vuonna 1940.[2]
Toisen maailmansodan aikana hänet vangittiin uudelleen, mutta hän onnistui pakenemaan maaliskuussa 1944. Syksyn 1944 jälkeen kommunisteista tuli virallinen puolue Romaniassa. Bughicista tuli vuonna 1945 Moldovan alueen puoluekomitean sihteeri. Vuonna 1948 hänestä tuli kommunistipuolueen keskuskomitean ehdokasjäsen. Seuraavan vuonna hän siirtyi maansa ulkoministeriön palvelukseen ja hänet nimitettiin Romanian suurlähettilääksi Moskovaan. Hänet akkreditoitiin Moskovan lisäksi myös Romanian Helsingin-lähettilääksi.[3] Hänestä tuli kommunistipuolueen keskuskomitean jäsen vuonna 1950, ja hän oli jäsenenä vuoden 1974 lopulle asti.[2] Ulkoministeri Anna Pauker syrjäytettiin kesällä 1951, jonka jälkeen Bughici nousi maansa uudeksi ulkoministeriksi Gheorghe Gheorghiu-Dejn johtamassa hallituksessa. Hän toimi lisäksi varapääministerinä lokakuusta 1953 maaliskuuhun 1957 Vasile Stoican toimiessa pääministerinä.[1]
Ministerikautensa jälkeen hän työskenteli toukokuusta 1957 vuoteen 1961 kommunistipuolueen keskuskomitean talousosaston apulaisjohtajana ja sen jälkeen vuodesta 1961 kesäkuuhun 1965 keskuskomitean kulutustavaraosaston päällikkönä. Hän toimi vielä kolmen kuukauden ajan maaliskuusta 1969 toukokuuhun 1969 elintarviketeollisuuden ministerinä, minkä jälkeen hän toimi puolueessa eri tehtävissä marraskuuhun 1979 asti.[2]