Simo Hannula

Nykymaailmassa Simo Hannula on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassa. Olipa kyseessä keskustelun aihe, tärkeän tapahtuman päähenkilö tai tietyn alueen edustaja, Simo Hannula on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Populaarikulttuurin vaikutuksesta politiikkaan Simo Hannula on osoittautunut relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun. Tässä artikkelissa perehdymme Simo Hannula:n maailmaan ja tutkimme sen merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Simo Hannula, Kammioidut. Etsaus 1968

Simo Pertti Hannula (12. maaliskuuta 1932 Konginkangas – 2. elokuuta 2016 Lohja) oli suomalainen taidemaalari, kuvataiteilija ja taidegraafikko. Hän opiskeli Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1950–1951. Tärkeimmät vaikutteensa Hannula sanoi saaneensa siellä Otto Mäkilältä ja Harry Henrikssonilta. Suomen Taideakatemian koulussa 1951–1955 tärkeitä opettajia olivat Aukusti Tuhka, Sam Vanni ja Erkki Koponen.

Simo Hannula tuli tunnetuksi 1960-luvulta alkaen eräänä kansainvälisesti tunnetuimpana ja palkituimpana suomalaisena taidegraafikkona. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1969 ja professorin arvonimi 1993.[1]

Hannula työskenteli käsityöläisen hartaudella ja hallitsi metalligrafiikan eri tekniikat ja litografian. Varhaistuotannossaan hän yhdisti etsaukseen pehmeäpohja- tai akvatintatekniikan. Vähitellen hän siirtyi pelkkään etsaukseen.

Teoksissaan hän kuvasi usein luontoa sen monimuotoisuudessa. Hannulan surrealistisena kautena 1960-luvulla syntyi avaruusfantasioita. 1970-luvun alussa Hannulan taiteeseen tuli kantaa ottava sävy. Hän halusi puhua luonnon ja ihmisyyden puolesta teknologian voittokulkua vastaan.

Simo Hannula teki jossain määrin exlibriksiä. Hän sai palkintoja eräissä kansainvälisisissä exlibris-kilpailuissa, muun muassa Grand Prix -palkinnon François Rabelais’n kunniaksi järjestyssä kilpailussa 1994. Jyväskylän yliopiston kirjaston exlibris-kilpailussa 1996 Hannula sai kaksi kunniamainintaa.

Hannula asui Sammatissa. Myös Simo Hannulan poika Pekka Hannula (s. 1961) on kuvataiteilija.[2]

Lähteet

  • Hannula, Simo: Syövytetyt viivat, elämäni. Toim. Heli Hulmi. Helsinki: Kirja kerrallaan 2008. 166 + 8 s.
  • Peltola, Leena: Välähdyksiä Simo Hannulan taiteen maailmaan. – Simo Hannula. Grafiikkaa, piirustuksia, kollaaseja, maalauksia. Lapinlahden taidekeskus 3.6.–10.8.1978. Tampereen taidemuseo 29.9.–15.10.1978. Lapinlahti & Tampere: Lapinlahden taidekeskus & Tampereen taidemuseo 1978.
  • Mattila, Tiinaliisa: Simo Hannula. Suomen taide 6. Nykyaika. Toim. Markku Valkonen & Olli Valkonen. S. 90–91. Porvoo: WSOY 1986.
  • Virtanen, Pekka V.: Simo Hannula. – Ex-libris. Encyclopaedia bio-bibliographical of the art of the contemporary ex-libris. Ed. Artur Mário da Mota Miranda. Vol. 20. Braga: Ed. Franciscana 1997, s. 81–90.
  • Bengtsson, Niklas: Kansainvälinen exlibristaiteilija Simo Hannula. Helsinki: Suomen Exlibrisyhdistys 2013.

Viitteet

Kirjallisuutta

  • Hart, Marja-Liisa: Rakkauskuvia. Kuvittanut Simo Hannula. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-2301-3

Aiheesta muualla