Nykymaailmassa Sissi (elokuvasarja) on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai teknologia, Sissi (elokuvasarja):stä on tullut kiinnostava kohde yksilöille ja organisaatioille ympäri maailmaa. Sen vaikutukset ulottuvat ihmisten jokapäiväisestä elämästä globaalin tason strategisiin päätöksiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sissi (elokuvasarja):n merkitystä ja analysoimme, kuinka se muokkaa yhteiskunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sitä, miten eri toimijat suhtautuvat siihen.
Sissi-elokuvasarja on Ernst Marischkan vuosina 1955–1957 ohjaama itävaltalainen elokuvatrilogia, joka kuvaa romantisoidusti Itävallan keisarinnan Elisabetin nuoruusvuosia. Päärooli Sissiksi kutsuttuna Elisabetina nosti teini-ikäisen Romy Schneiderin maailmanmaineeseen.
Elokuvasarjan ensimmäisessä osassa Sissi on vielä naimaton prinsessa, mutta hän kihlautuu ja avioituu Itävallan keisarin Frans Joosefin kanssa ja kohoaa keisarinnaksi. Toinen osa kuvaa Sissin avioelämää ja taistelua hovin byrokratian ja hovietiketin syövereissä. Frans Joosefia trilogiassa esittää Karlheinz Böhm.[1]
Romy Schneider | … | prinsessa Elisabet, ”Sissi” |
Karlheinz Böhm | … | keisari Frans Joosef |
Magda Schneider | … | Baijerin herttuatar Ludovika |
Uta Franz | … | prinsessa Helene, ”Nene” |
Josef Meinrad | … | kenraalimajuri Böckl |
Elokuvasarja koostuu seuraavista elokuvista:
Romy Schneider palasi keisarinna Elisabetin rooliin vielä 15 vuotta myöhemmin Luchino Viscontin elokuvassa Ludwig II (1972).
Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano pitää trilogian kahta ensimmäistä, suomenkielisinä VHS-videoina julkaistua elokuvaa auttamattomasti vanhentuneina mutta puitteiltaan upeina menneen maailman satudraamoina. Hän antaa molemmille elokuville kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]