Sistrum

Aihe Sistrum on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Sistrum on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Sen vaikutukset ovat laajat, ja sen vaikutukset ovat ulottuneet monille jokapäiväisen elämän osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme Sistrum:n eri ulottuvuuksia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastelemme asiantuntijoiden ja tutkijoiden mielipiteitä Sistrum:stä sekä sen vaikutuksista talouden, kulttuurin ja politiikan aloihin.

Sistrum
Soitinryhmä Idiofoni
Alkuperämaa / ‑alue Egypti 2300-luku eaa.
Liittyvä musiikin tyylilaji temppelimusiikki
Samankaltaisia soittimia tamburiini
Kuningatar Nefertari pitelemässä sistrumia. Kuva Abu Simbelin temppelistä

Sistrum (lat. seistron, kreik. σεῖστρον) on idiofoni, jota soitetaan ravistamalla. Sistrumissa on silmukan tai lyyran muotoinen metallinen tai puinen runko, jonka poikkipuihin on asetettu esimerkiksi metallirenkaita tai kotilonkuoria. Runko on kiinni pitkähkön varren nokassa. Soitinta ravistettaessa se helisee.[1]

Historia

Sistrumia on käytetty temppelimusiikissa erilaisten kulttien soittimena. Ensimmäisenä sitä tiedetään käytetyn Egyptissä noin 2300 eaa.[1] Soitinta käytettiin erityisesti Isis-jumalattaren palvontamenoissa. Isis-jumalattaren palvonnan leviäminen myös Rooman valtakuntaan teki soittimen tunnetuksi myös siellä.[2] Soitin on ollut käytössä myös antiikin Kreikassa[1] ja Nuubiassa[2]. Sitä käytetään edelleen muun muassa Etiopian koptilaisessa kirkossa[1].

Hadrianuksen aikainen raha, jonka kääntöpuolella nainen pitelee sistrumia.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg–Ö, s. 37. Helsinki: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2
  2. ↑ a b William Smith: Sistrum A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. 1875. Lontoo: John Murray. Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla