Seuraavassa artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Sojuz 23, josta on puhuttu paljon, mutta jonka todellista syvyyttä ei ehkä tiedetä. Sojuz 23 on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion ja josta keskustellaan laajasti eri piireissä. Sojuz 23 on ollut keskustelun ja analyysin kohteena sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa perehdymme Sojuz 23:n eri puoliin sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen vaikutuksiin politiikkaan ja talouteen. Lisäksi tarkastelemme, miten Sojuz 23 on kehittynyt ajan myötä ja mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät.
Sojuz 23 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Lennon tilastotiedot | |||||||
Miehistön määrä | 2 | ||||||
Lähtöalusta | Baikonurin kosmodromi[1] | ||||||
Laukaisu | 14. lokakuuta 1976 kello 17.40.00 UTC[1] | ||||||
Massa | 6 570 kg[2] | ||||||
COSPAR ID | 1976-100A | ||||||
Miehistön kuva | |||||||
Sojuz 23:n miehistö neuvostoliittolaisessa 10 kopeekan postimerkissä. |
|||||||
Navigaatio | |||||||
|
Sojuz 23 oli Neuvostoliiton Sojuz-lento. Laukaisu tapahtui Baikonurin kosmodromilta 14. lokakuuta 1976 ja paluu noin 2 vuorokautta myöhemmin, 16. lokakuuta 1976. Lento suuntautui Saljut 5 -avaruusasemalle, mutta telakointi epäonnistui ja alus palasi maahan suunniteltua aiemmin. Se laskeutui vaikeissa olosuhteissa, kovassa lumimyrskyssä pimeän aikaan suureen järveen Kazakstanissa, kauas suunnitellusta paikasta kovalla maalla.[3]
Sojuz 23 oli Neuvostoliiton ensimmäinen avaruuslento, jonka vielä kestäessä tiedotettiin teknisistä ongelmista ja kerrottiin aluksen palaavan maahan suunniteltua pikemmin. Ongelmien syitä ei kuitenkaan tarkennettu.[3]
Edeltäjä: Sojuz 22 |
Sojuz | Seuraaja: Sojuz 24 |