Solmu Nyström

Nykymaailmassa Solmu Nyström on jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Ajan myötä sen merkitys on kasvanut ja se on vaikuttanut yhteiskunnan eri sektoreihin. Henkilökohtaiselta tasolta ammattitasolle Solmu Nyström on osoittautunut ratkaisevaksi pisteeksi, jota ei voida sivuuttaa. Sen vaikutus on levinnyt kaikkiin maailman kolkkiin vaikuttaen kaiken ikäisiin, kulttuureihin ja olosuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Solmu Nyström:n eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja edelleen muokkaa todellisuutemme.

Urban Solmu Nyström (25. toukokuuta 1871 Virrat – 17. tammikuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kielten oppikirjojen tekijä ja kouluneuvos.

Nyströmin vanhemmat olivat kruununvouti Johan Abraham Nyström ja Clara Charlotta Wikman. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1890 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1894 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1915.[1][2]

Nyström toimi oppikoulun opettajana Helsingissä ja Viipurissa 1893–1918. Hän oli kouluhallituksen apulaisylitarkastajana 1912–1918, kouluhallituksen oppikouluosaston kouluneuvoksena 1918–1939, oppikouluosaston päällikkönä 1930–1939 ja kouluhallituksen ylijohtajan sijaisena 1936–1939. Nyström sai professorin arvonimen 1951.[2]

Solmu Nyström oli naimisissa vuodesta 1900 Hélène Anna Gustava Biaudetin kanssa.[2] Hänen veljiään olivat arkkitehti Usko Nyström[1] ja valokuvaaja, kirjailija Into Konrad Inha.

Lähteet

  1. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 557
  2. ↑ a b c NYSTRÖM Urban Solmu. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.

Aiheesta muualla