Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Someron Esa:n kiehtovaan maailmaan. Someron Esa on nykyään laajalti tutkittu ja keskusteltu aihe, koska sen vaikutukset kattavat yhteiskunnan eri osa-alueita. Sekä henkilökohtaisella että kollektiivisella tasolla Someron Esa:llä on merkittävä vaikutus, jota on syytä tarkastella yksityiskohtaisesti. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on ehdotettu Someron Esa:n ympärillä, sekä niiden merkitystä nykyajan kontekstissa. Käsittelemme historiallisia, kulttuurisia, tieteellisiä ja sosiaalisia näkökohtia tarjotaksemme kattavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan Someron Esa:n jännittävään universumiin ja löydä sen vaikutus elämäämme!
Someron Esa | |
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 4. syyskuuta 1917 |
Paikkakunta |
![]() |
Lajit |
• hiihto • suunnistus • uinti • yleisurheilu |
Puheenjohtaja | Reijo Vaha[1] |
Someron Esa on vuonna 1917 perustettu somerolainen urheilun yleisseura. Seuralla on toimintaa seuraavissa lajeissa: hiihto, suunnistus, uinti ja yleisurheilu.
Someron Esan menestynein urheilija on ME-mies ja Euroopan mestari seiväshyppääjä Pentti Nikula, ja tunnetuista suomalaisista seiväshyppääjistä Someron Esaa edustavat tai ovat edustaneet myös Nikulan kanssa samaan aikaan kilpaillut Kauko Nyström sekä nuoremman polven hyppääjistä muun muassa Kauko Nyström junior, Kimmo Kuusela, Juha Rauhaniemi, Jari Holttinen, Minna Nikkanen, Eemeli Salomäki ja Tommi Holttinen. Myös yleisellä tulostilastolla mitaten Someron Esaa voidaan pitää Suomen parhaana seiväshyppyseurana kymmenen parhaan hyppääjän keskiarvon ollessa 531,5 cm.[2]
Someron Esan on järjestänyt vuodesta 1979 alkaen Seiväskarnevaaleja ja seura pystytti Pentti Nikulaa kuvaavan seiväshyppypatsaan Somerolle vuonna 2012.
Nykyisin Someron Esalla on riveissään myös menestyneitä nuoria moukarinheittäjiä, joista Henri Liipola kohosi vuonna 2017 jo miesten Suomen mestariksi ja Ruotsi-maaottelun voittajaksi.
Someron Esa vietti vuonna 2017 satavuotisjuhlavuottaan juhlatapahtumin ja julkaisemalla Aulis Tiensuun kirjoittaman historiikin ”Sata vuotta hyvässä seurassa”.
Seura ylläpitää Esakallion tanssilavaa Somerolla.