Sorkka

Nykymaailmassa Sorkka on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa. Sorkka on herättänyt laajan kirjon keskusteluja ja keskusteluja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen populaarikulttuurissa. Vuosikymmeniä taaksepäin ulottuva Sorkka on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnan muutoksiin ja säilyttänyt vaikutuksensa monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Sorkka:n merkitystä ja sen roolia nykymaailmassa sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä eri alueilla.

Tämä artikkeli käsittelee eläinten anatomiaa. Rauman kylästä katso Sorkka (Rauma).
Metsäkauriin sorkka.

Sorkka on sorkkaeläimen raajan kärkiosa. Raajan ensimmäinen varvas on kehityksessä pysähtynyt. Kolmas ja neljäs varvas muodostavat parin, jolla sorkkaeläin astuu. Toinen ja viides varvas ovat yleensä muita lyhyempiä ja muodostavat niin sanotut lisäsorkat. Lisäsorkkia kutsutaan myös kyntysiksi. Naudalla lisäsorkissa ei ole luita sisällä, kun taas sialla ja porolla on. Poron kyntysten luut eivät ole nivelletyt raajan muihin luihin.

Sorkan pinta on sarveisainesta, samantyyppistä kuin nautojen, lampaiden ja vuohien sarvet sekä hevosten kaviot. Sarveissorkan sisäpinnalla on pystysuuntaisia lamelleja, jotka muodostavat pehmeän martosorkan kanssa vastaavien lamellien kanssa laajapintaisen kontaktin. Rakenne on samantapainen kuin hevosen kaviossa.

Kotieläimien, esimerkiksi lehmien, sorkat eivät kulu navettaoloissa luonnollisesti, koska lehmät eivät pääse liikkumaan niissä. Liian pitkiksi kasvaneet sorkat vääristävät jalkojen normaalia asentoa, mikä haittaa eläimen terveyttä. Lypsylehmien sorkkien käsittelystä vastaa tilalle tuleva sorkkahoitaja.