Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sotilasjuntta:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Sotilasjuntta on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena useilla aloilla, sekä populaarikulttuurissa että akateemisessa maailmassa. Tutkimme sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa analysoimalla, kuinka Sotilasjuntta on muokannut käsityksiämme, asenteitamme ja käyttäytymistämme. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Sotilasjuntta:n vaikutukset yhteiskunnassamme ja pohtimaan sen roolia inhimillisen kehityksen kannalta.
Sotilasjuntta (esp ja port. junta, suom.johtoryhmä tai johtokunta) on hallitusvaltaa käsissään pitävä sotilaiden ryhmä.[1] Sotilasjunttia on sotilasdiktatuureissa.
Syyria – Kansallinen vallankumouksellisen komennon neuvosto (1963–1966)[18]
Thaimaa – kansallinen rauhanturvaneuvosto (1991–1992), kansallinen turvallisuusneuvosto (2006–2008), kansallinen rauhan- ja järjestysneuvosto (2014–2019)[19]
Mali – kansallisen vapautuksen sotilaskomitea (1968–1979), kansallinen kansanpelastuskomitea (2020–2021)[30]
Mauritania – Kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1978–1979), kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1979–1992), Oikeuden ja demokratian sotilasneuvosto ( 2005–2007), Korkea valtioneuvosto (2008–2009)[31]
Niger – Demokratian palauttamisen korkein neuvosto (2010–2011)[32]
Nigeria – sotilaajuntta (1966–1979 ja 1983–1999)[33]