Tässä artikkelissa tutkimme Sotjärvi:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tällä teemalla on tarjota. Sotjärvi on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Kattavan analyysin avulla tutkimme Sotjärvi:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamme lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen. Sotjärvi:stä on tullut väistämätön keskustelunaihe historiallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksen tai arkielämän merkityksen vuoksi, ja tässä artikkelissa perehdymme sen monimutkaisuuteen ja merkitykseen.
Sotjärvi Шотозеро, Šotozero |
|
---|---|
![]() |
|
Valtiot | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Prääsän piiri |
Kunnat | Jessoila |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Suojoki |
Järveen tulevat joet | Suojoki, Säpsänjoki |
Laskujoki | Suojoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 91 m |
Pituus | 15,6 km |
Leveys | 7,4 km |
Rantaviiva | 54,2 km |
Pinta-ala | 74 km² |
Tilavuus | 0,228 km³ |
Keskisyvyys | 3,1 m |
Suurin syvyys | 10,1 m |
Valuma-alue | 5 540 km² |
|
Sotjärvi (karjalaksi Šotd’ärvi, ven. Шо́тозеро, Šotozero) on Suojoen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Prääsän piirin Jessoilan kunnassa Venäjällä. Sen pinta-ala on 74,0 neliökilometriä, valuma-alueen laajuus 5 540 neliökilometriä, keskisyvyys 3,1 metriä ja suurin syvyys 10,1 metriä.[1]
Sotjärven läpi virtaa Suojoki. Siihen laskee Mikkilänjoki ja joukko puroja. Kalalajeja ovat siika, muikku, hauki, särki, salakka, lahna, säyne, seipi, sulkava, kivennuoliainen, monni, made, kuha, ahven, kiiski ja kivisimppu. Järvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta.[1]
Sotjärven länsipäässä Suojoen suulla sijaitsee Sotkan kylä. Sotjärven pohjoisrannalla sijaitsee Peskin kylä (Sotjärven asema), jossa on muun muassa luterilainen kirkko ja rautatieasema Suojärvi–Petroskoi-radalla.